Kuka puolustaa kyläkouluja? Pitäisikö palvelut tuoda ihmisten luo?– Poimimme 5 mielenkiintoista teemaa Vähikkälässä pidetystä vaalipaneelista, joka keskittyi kylien elinvoimaisuuteen

Janakkalan Sanomat oli keskiviikkoiltana Vähikkälän seuratalolla seuraamassa kiihkeää eduskuntavaalipaneelia.

Ehdokkaiden mielipiteet erosivat toisistaan useimmissa kysymyksissä.

16.3. 11:47

Hämeen kylät ry järjesti keskiviikkoiltana Vähikkälän seuratalolla ”Kriisinkestävien kylien Häme” -vaalipaneelin. Eduskuntavaalipaneelissa kinkkisiin kysymyksiin oli vastaamassa edustaja jokaisesta eduskuntapuolueesta.

Poimimme paneelin keskusteluista 5 mielenkiintoista teemaa, joista jokainen käsitteli Janakkalan kylien asemaa ja tulevaisuutta.

Vaalipaneelin juontaja Jari Koskinen nosti vaalipaneelin alussa esille sloganin: ”Kaikki asuvat kylissä”, joka toimi hyvänä alustuksena edustajille ensimmäisenä esitettyyn kysymykseen: Miten itse näet suomalaisen maaseudun tulevaisuuden?

1. Suomalaisen maaseudun tulevaisuus

Keskustan Helena Halinen oli sitä mieltä, että peruspalveluiden tulee löytyä läheltä, koska ihmisen pitää saada asua siellä, missä hän itse haluaa.

Monen edustajan suusta kuultiin huoltovarmuuden edistäminen, minkä arvostus on juontaja Koskisen mukaan viime vuosien aikana noussut.

”Meille maaseutu on ehdottomasti sydämenasia. Ruuan alkutuotanto on maaseudulla ja maanviljelijöitä täytyy tukea enemmän kuin tällä hetkellä”, kristillisdemokraattien Piia Aitto-oja kommentoi.

Kotimaisen ruuan kulutuksen lisääminen, byrokratian vähentäminen maanviljelyssä ja tieverkostojen ylläpito olivat edustajien mielestä keinoja suomalaisen maaseudun hyvään tulevaisuuteen.

”Jos moottoritie on kunnossa, niin silloin ollaan parhailla pelipaikoilla”, kokoomuksen Marko Ahtiainen totesi.

2. Kylä- ja seuratalojen palvelut

Paneelin seuraavana aiheena edustajat pääsivät esittämään omia ideoitaan siitä, minkälaista toimintaa kylä- ja seurataloilla voitaisiin järjestää.

”Täällä olisi hyvä käydä ainakin kahden viikon välein esimerkiksi ambulanssibussi, joka tarjoaisi vanhuksille ennaltaehkäisevää hoitoa”, perussuomalaisten Mika Lartama aloittaa.

Vasemmistoliiton Jussi Kulonen sekä vihreiden Kuura Halonen olivat myös liikkuvien palveluiden kannalla.

Huoltovarmuus nousi esille myös kylätaloista puhuttaessa.

”Kaipaisin sitä, että meillä olisi kokonaisturvallisuudesta huolehtivia järjestöjä, jotka pitäisivät majaa täällä kylissä”, Ahtiainen kertoi.

Kylä- ja seurataloja pidettiin mainioina paikkoina erilaisten liikuntatuntien järjestämiseen.

3. Kylien turvallisuus

Turvallisuusasiat ovat nousseet ihmisten huulille reilu vuosi sitten alkaneen Ukrainan sodan vuoksi. Etenkin kylissä moni ehdokas piti Vapaapalokunnan toimintaa erittäin tärkeänä.

”Meidän pitäisi alkaa kiinnittää huomiota myös poliisien määrään, joka on Suomessa valitettavasti kaukana muista Euroopan maista”, sosiaalidemokraattien Timo Viitanen kommentoi.

Liike Nytin Kyösti Kekki uskoi, että kylien turvallisuus taataan parhaiten perinteisin keinoin.

”Naapuri katsoo vähän toisen perään. Kyläyhteisöissä on aito välittämisen tunnelma, eikä mikään tekninen apuväline korvaa sitä ihmistä.”

4. Kyläkoulut

Miten kyläkoulut pidetään pystyssä ja pitääkö niitä säilyttää?

”Maaseudusta pitää saada esimerkiksi verotuksen kautta vetovoimaisempi, jotta tänne saadaan perheitä ja sitä kautta lapsia”, Lartama aloitti.

”Isoissa kouluissa ryhmäkoot ovat liian isoja. Me olemme ”pienten koulun” kannalla, eli eskarit, ykköset ja kakkoset olisivat samassa”, Aitto-oja kertoi.

”Pieni kyläkoulu ei valmentanut minua millään tavalla isolle ylä-asteelle”, Kulonen sanoo.

”Onko tasa-arvoista jos pidetään väkisin kyläkouluja pystyssä, jos erityistuen lapset pistetään kuitenkin kulkemaan pidempiä matkoja”, Viitanen pohti.

5. Monipaikkaisuus

Kaikki edustajat pitivät monipaikkaisuutta uhan sijasta mahdollisuutena, mutta Viitanen ja Ahtiainen muistuttivat paikalla olevia siitä, että se on usein vain hetken huumaa.

”Liputan kaksipaikkaisuuden puolesta, mutta kesämökkipaikkakuntien verotusta täytyy pohtia uudelleen, jotta paikkakunnat hyötyisivät siitä enemmän”, Halinen kommentoi.

Edustajilta kysyttiin lopuksi, että jos veroilmoituksessa voisi lähettää yhden kuukauden verot johonkin toiseen kuntaan, olisitteko valmiina edistämään tällaista uudistusta.

Kahta edustajaa lukuun ottamatta kaikki muut nostivat vihreän lapun. Veroasiantuntijana työskentelevä Jussi Kulonen antoi perustelunsa punaisen lapun nostamiselle.

”Tuollaisesta tulisi hirveät IT-uudistukset ja se tulisi lopulta todella kalliiksi.”

edit: 20.3.2023 klo: 9.20 - veroilmoituksesta puhutussa lappuäänestyksessä kaksi edustajaa nosti punaisen lapun, aiemmin kerrotun yhden sijasta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston tuoreimmat

Osaston luetuimmat

Luitko jo nämä?

Mainos