Turengin ja Kiipulan välille pitkään kaavailtu kevyen liikenteen väylä ei näytä saavan kunnalta vihreää valoa. Teknisen lautakunnan lausunnossa väylä todetaan kalliiksi ja sen tarpeellisuus kyseenalaistetaan. Hankkeelle ei ole varattu erillistä määrärahaa eikä sitä löydy kunnan vuosien 2023–2026 infrainvestointilistalta.
Kunta teetti Turenki-Kiipula-tiellä liikelaskennan, jonka tulos ei puolla kevyen liikenteen väylän rakentamista: tiellä kulkee pääasiassa henkilöautoja. Pyöräily ja jalankulku alueella on vähäistä.
Itse rakentaminen maksaisi vuonna 2019 tehdyn laskeman perusteella 2 miljoonaa euroa. Lausunnossa todetaan, että kustannustaso on laskelman tekemisen jälkeen noussut ja kunnalla on tulossa muita isoja investointeja.
Lue myös: Kunta kertoo: Tässä mennään Kiipulaan suunnitellun kevyen liikenteen väylän kanssa
Kustannukset oli alun perin tarkoitus jakaa Kiipulasäätiön kanssa, mutta kunnan lausunnon mukaan Kiipulasäätiö on sittemmin vetäytynyt hankkeen rahoituksesta. Tieto herättää Kiipulasäätiössä ihmetystä.
Kiipulan toimitusjohtaja Jukka Kujala kertoo, että Elyn vetämän suunnitteluvaiheen jälkeen Kiipula ei ole ollut kutsuttuna missään vaiheessa hankkeeseen tai asiaan liittyvään päätöksentekoon.
”Budjetoimme hankkeelle rahaa vuosittain, mutta yksikään taho ei lähestynyt Kiipulasäätiötä hankkeen suunnitelman ja toteuttamisen muodossa. Kaikki valmisteluun liittyvät asiat olemme lukeneet lehdistön kirjoittamana. Tahot, joille tiehankkeet lakisääteisesti kuuluvat, eivät ole Elyä lukuunottamatta Kiipulaa lähestyneet”, Kujala sanoo.
Kujalan mukaan kevyen liikenteen väylä on merkittävä asia Kiipulalle ja nykytila on selkeä este päivittäiselle liikkumiselle.
”Väylällä on varmuudella merkitystä tuleville Kiipulan alueen palveluille, kehittymiselle sekä kehittämiselle”, Kujala sanoo.
Säätiö on edelleen valmis osallistumaan hankkeeseen. Samalla Kujala toivoo laajempaa keskustelua Kiipulan liikenneyhteyksistä.
”Oppilaitoksen toiminta-aikojen ulkopuolella julkisessa liikenteessä on merkittäviä puutteita. Monet palveluita hankkivat tahot ovat asiaan kiinnittäneet huomiota ja Kiipula jää usein sivuun mahdollisesta palveluhankinnasta puuttuvien liikenneyhteyksien vuoksi.”
Kujala pitää Kipulaan johtavalla tiellä teetetyn liikelaskennan tulosta kyseenalaisena.
”Kiipulantie ei ole turvallinen jalankulku- tai pyörätie. Tästä johtuvat vähäiset käyttömäärät. Kesäkelien aikaan opiskelijat ja henkilökunta käyttävät yleistä Turenkiin johtavaa kuntopolkua. Talviaikaan reitti ei ole käytettävissä”, Kujala toteaa.
Janakkalan kunnan tekninen johtaja Harri Vierikka kertoo, että kunnan tietojen mukaan Kiipula olisi hankkeesta vetäytynyt.
”Sellainen tieto oli valmistelevilla viranhaltijoilla, mutta teknisessä toimessa on ollut paljon henkilöstömuutoksia viime vuosina, eikä tieto välttämättä ole ollut ajantasaista. Olisi pitänyt olla valmistelun aikana yhteydessä ja kysyä, että onko näin”, Vierikka toteaa pahoitellen.
Vierikka on itsekin kunnassa tuore kasvo: Hän aloitti kunnan teknisenä johtajana joulukuussa.
Kunta on sopinut Kiipulasäätiön kanssa tapaamisen ensi viikon keskiviikoksi.
”Tämä lausunto ei tarkoita, että hanke olisi haudattu. Valtuusto tekee lopullisen päätöksen ja uskon, että aihe herättää sielläkin keskustelua. Myös Ely-keskus täytyy uudelleen ottaa mukaan keskusteluihin”, Vierikka sanoo.
Valtuutettu Eero Elo (sd.) teki vuoden 2021 marraskuussa aloitteen väylän rakentamisesta. Hankkeella on kuitenkin vielä pidempi historia: Kevyen liikenteen väylä löytyi kunnan budjetista jo vuonna 2019, mutta on sen jälkeen jäänyt pois investointien listalta. Kevyen liikenteen väylästä on tehty tiesuunnitelma yhdessä Ely-keskuksen kanssa. Jos hanke toteutuu, vuorossa olisi rakennussuunnitelman tekeminen.
Asia etenee seuraavaksi valtuuston käsittelyyn.