Muistisairaus vaikuttaa sairastuneen identiteettiin, kommunikointikykyyn, aistitoimintoihin sekä ymmärrykseen ympäröivästä maailmasta. Lopulta sairaus etenee niin pitkälle, että kotona asuminen tuettunakaan ei onnistu. Seuraavaksi on edessä muistiyksikköön muutto.
Kanta-Hämeen Muistiyhdistys järjestää vertaistukiryhmää muistisairaiden omaisille, joiden läheinen on hoivakodissa asukkaana tai käy siellä intervallijaksoilla. Keskustelemme eri hoivakotien toiminnasta ja niistä tuntemuksista ja huomioista, joita läheisen asuminen herättää.
Erittäin tärkeänä koettiin vuorovaikutus ja luottamus henkilökunnan ja sairastuneen läheisen välillä. Jos pariskunnalla on kymmeniä yhteisiä vuosia, niin niitä pitää kunnioittaa ja läheistä pitää kuunnella, koska hän on paras asiantuntija sairastuneesta.
Henkilökunnan vaihtuvuus koettiin negatiivisena asiana, vaikka omahoitajamalli olisikin käytössä. Tässä nousi esiin tiedonkulku asukkaiden yksilöllisistä toiveista ja ratkaisukeinoista haastavissa tilanteissa. Esimerkiksi tarvittavan apuvälineen käyttö tapahtuisi saman tutun kaavan mukaan hoitajasta riippumatta. Maskien käyttö koettiin muistiyksiköissä kommunikointia vaikeuttavana tekijänä ja sen on koettu myös tuovan turvattomuuden tunnetta asiakkaisiin. Viriketoiminnan vähyys tuotiin myös esiin ja siitä toivottiin yksilöllisempää.
Ryhmässä pohdittiin myös sitä, että onko oikein pyytää sairastunutta tekemään tarpeensa vaippoihin, vaikka hän toivoo pääsevänsä vessaan. Pohdimme myös miten muistisairas tunnistaa vessan oven. Pitäisikö kokeilla laittaa oveen vanhanajan puuwc:n oven näköinen ja kokoinen tarra, joka voisi helpottaa wc:n oven tunnistamista?Muistisairaan toiminta on usein hyvin loogista, vaikka ulkopuolelle se ei siltä välttämättä näytä.
Muistisairaan läheinen haluaa tietää miten hänen rakkaansa pärjää, miten päivä on sujunut ja onko jotain positiivista tapahtunut. Aikaa pitää riittää myös omaisen kuulemiseen. Pienten positiivisten asioiden esiintuonti hoitajien toimesta omaiselle voi olla huomattavan suuri voimavara tämän jaksamiselle.
Marko Mustiala
Kirjoittaja on Turengissa asuva Kanta-Hämeen Muistiluotsin muistiasiantuntija
