Tänään on Kiirastorstai. Kiirastorstaina muistelemme Jeesuksen viimeistä ateriaa opetuslastensa kanssa. Muistamme tätä tänäänkin kiirastorstai-illan messussa, jonka aihe on Pyhä ehtoollinen. Ehtoollinen, toinen kirkkomme kahdesta sakramentista.
Katekismus määrittelee ehtoollisen näin: ”Se on leipään ja viiniin sisältyvä Herramme Jeesuksen Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Hän on sen itse asettanut meidän, kristittyjen, syötäväksi ja juotavaksi.” Emme ymmärrä ehtoollista loppuun asti, mutta ei ole tarkoituskaan.
”Vaiti kaikki palvokaamme, salaisuutta Kristuksen.” lauletaan ehtoollisvirressä 228. Ortodoksinen kirkko käyttää sakramenteista nimitystä mysteerio. Tämä sana kuvaa hyvin sakramentin luonnetta. Se on salaisuus. Alkuperäinen kreikankielinen sana tarkoittaakin ”silmiltä suljettua”. Se, että jokin on salaisuus, ei kuitenkaan tarkoita älyllistä epärehellisyyttä, vaan se on suostumista siihen tosiasiaan, että tätä asiaa en voi todistaa tai ymmärtää. Voimme vain hiljentyä ja ihmetellä ehtoollisen äärellä.
Jeesus kutsuu meitä kaikkia yhteyteensä. Yhdessä jaettavan aterian, ehtoollisen, äärellä jokainen voi olla omien kokemustensa kanssa. Jumalan rakkaus ja lohdutus, anteeksianto ja ihmisen kiitollisuus ovat läsnä. Pitkäperjantain kärsimyksen ja hiljaisen lauantain kautta kuljemme kohti pääsiäistä ja ylösnousemusta. Ylösnousemuksen sanoma on ilon ja toivon sanomaa, toivoa paremmasta ja jälleennäkemisestä. ”Hän on tullut keskellemme, väisty, huoli maallinen…” (Vk 228)
Erityisesti kutsun tänään messuun Sinua, joka et ehkä ole hetkeen käynyt kirkossa. Tule hiljentymään pääsiäisen viettoon ehkä kiireen keskeltä tai kiireisen viikon päätteeksi.
Jeesus kutsuu näin: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.”
Kiirastorstain messua vietetään tänään klo 19 sekä Pyhän Laurin kirkossa että Tervakosken kirkossa.
Olet tervetullut!
Anu Vaarnamo
Kirjoittaja on Janakkalan seurakunnan pappi