Vuodenvaihteen jälkeen sain uuden ystävän, kun perheeseemme syntyi hartaasti odotettu pikkuveli.
Varauduimme uuden ihmisen saapumiseen hyvissä ajoin. Jo jouluaattoa edeltävänä iltana mies teki lumitöitä kolmatta tuntia, koska hän oli varma, että synnyttämään pitäisi lähteä hetkenä minä hyvänsä. Tuntemus oli kuitenkin väärä: aattona katselimme televisiosta Lumiukon ja uutena vuonna olohuoneen terassilta raketit. Ei mitään, kunnes tammikuun puolessa välissä sain syliini pikkuruisen pojan. Vaikkei kerta olekaan ensimmäinen, on pikkuvauvan vanhemmuus tuonut eteen asioita, joihin en etukäteen osannut valmistautua. Tässä lista niistä.