Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti

Tervakosken keilahalli on olemassa, kiitos sitkeiden seura-aktiivien – Mutta kuinka kauan?

Tervakosken keilahalli vetelee viimeisiään. Yli 60 vuotta vanhat keilannostokoneet ovat jatkuvasti rikki ja niihin ei meinaa enää löytyä varaosia. Hallinhoitaja Jorma Saarinen , 73, saa alvariinsa rassata rikki menneitä koneita ja huolehtia hallin ylläpidosta yksin ilman korvausta. Tervakosken Keilaajien seuran jäsenmäärä on huventunut 1970 luvun huippuvuosien lähes parista sadasta alle kolmeen kymmeneen. Hallia raaskitaan pitää auki enää kerran viikossa talvikaudella ja käyttäjät ovat pääosin seuran aktiiveja. Jokunen ulkopuolinen käyttäjä vierailee hallilla silloin tällöin. –He saattavat olla esimerkiksi lähtöisin Janakkalasta ja siten tietävät hallin olemassa olosta, TeKen aktiivijäsen Ari Nurmesniemi kertoo. Esimerkiksi Tervakosken keilaajien ja Turengin Kiilan väliset seuraottelut joudutaan pitämään naapurikunnissa. TeKe järjestää kisat Riihimäellä, Kiila Hämeenlinnassa. Seuraotteluita on pelattu jo 1960-luvulta lähtien ja aikoinaan, kun kisat pidettiin Tervakosken hallissa, voitti TeKe usein kisan kotikenttäetunsa turvin. Seuratalo ja keilahalli ovat Janakkalan kunnan omistuksessa, pystytyskoneet ovat TeKen omaisuutta. Ei ole puhettakaan, että seuralla olisi mahdollisuutta hankkia halliin uudempia koneita. Siksi katseet ovat käännettyinä toiveikkaina kunnan puoleen. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen Viestiä keilahallin huonosta jamasta on viety eteenpäin ja ne kantautuivat myös kunnanvaltuuston jäsenen, SDP:n Reijo Löytynojan korviin. –Muutama keilaaja oli minuun yhteydessä. He ovat iäkkäämpiä ihmisiä, jotka pitävät keilailua hyvänä terveysliikuntana, mitä se onkin. He alkavat olla siellä aika iäkästä porukkaa. Rupeaa voimavarat loppumaan, Löytynoja kertoo. Löytynoja on itsekin keilannut kyseissä hallissa jokunen vuosi sitten. Koneet olivat hänen mukaansa jo silloin surkeassa kunnossa, ja hallinhoitaja sai jatkuvasti olla niitä korjaamassa. Löytynoja kertoo tehneensä valtuustoaloitteen keilahalliin liittyen viime keväänä. –Aloitteessa luki, että talousarvion valmisteluun pitää saada selvyys, mitä niiden koneiden kanssa voidaan tehdä ja että yhdessä TeKen jäsenten kanssa tehtäisiin selvitystä. He ovat kuitenkin asiantuntijoita. Löytynoja ei tiedä sen enempää, miten valtuustoaloite on edennyt. –Olen antanut viranhaltijoille valmisteluvastuun ja vapauden. Ei vielä liikuntapäällikön työpöydällä Kunnan liikuntapäällikkö Inkeri Jortikka kertoo, ettei asia ei ole vielä edennyt hänelle asti. –Kyselin asiasta keväällä, kun sain tiedon, että tämmöinen aloite tulee. Ainakaan vielä se ei ole toimeksiannoksi saakka tullut pöydälleni, hän kertoo. Jortikka ei näe, etteikö laitteita voitaisi päivittää ja hallia uudistaa, mutta silloin myös toiminnan tulee laajentua. –Jos siihen lähdettäisiin, niin silloin halli on saatava laajemmalle käytölle. Se vaatisi taas resursointia toiminnan pyörittämiseen, markkinointia ja varmaan myös henkilökuntaa. Liikuntapäällikön mielestä on hienoa, että Janakkalassa on keilahalli. Sellaista ei ihan joka kunnassa ole. Nurmesniemi on samoilla linjoilla toiminnan laajentamisesta. Hän uskoo, että halli maksaisi hyvin pitkälti omalla toiminnallaan itse itsensä. –Uskon, että jos hallia saisi uudistettua, sitä pystyttäisiin pitämään enemmän auki ja se palvelisi koko kuntaa. Täällä on esimerkiksi paljon kouluja. Ei täällä Tervakoskella nuorisolle ole paljoa tekemistä, Nurmesniemi pohtii. TeKellä on hyvä yhteistyökuvio Riihimäen keilahallin omistajien kanssa. Nurmesniemi kehuu, että Riihimäen halli on lajin suhteen kaikin puolin ajan hermoilla ja hän uskoo, että heiltä saataisiin tarvittaessa asiantuntija-apua ja näkemystä siihen, miten Janakkalan hallia kannattaisi uudistaa. Jortikka pitää keilailua hienona lajina, sillä se palvelee eri-ikäisiä ja -kuntoisia ihmisiä. Löytynojakin näkee, että keilailu on hyvä harrastus ja siihen on totuttu, että Janakkalassa on keilahalli. –Saadaan ihmiset liikkumaan ja keilailu toimii hyvänä talviliikuntana, eikä lajissa periaatteessa ole ikärajaa. Nurmesniemi kertoo, että heillä vanhimmat lajin aktiiviharrastajat ovat yli kahdeksankymppisiä.