Joululehtien kannet peilaavat oman aikansa tapahtumia

Heti lehteä avaamatta näkee, millaista ajanjaksoa sen ilmestymisaikaan Suomessa on eletty.

Ville Säteri
Joululehtien kannet peilaavat oman aikansa tapahtumia

Harvialassa asuva vanhan tallentaja Harri Kalliokoski kokosi näyttelyn intohimonsa kohteesta, joululehdistä.

Ville Säteri

Pääkirjaston Galleria Idan seiniä värittävät joulukuun vaihtuessa uniikit aikansa peilit. Kotikulmilleen Harvialaan palannut Harri Kalliokoski on koonnut näytteille silmänruokaa eri vuosikymmeniltä joululehtien muodossa.

–Idea näyttelyyn lähti vuosikymmenten takaa ja kulminoitui vanhojen joululehtien hienoihin kansikuviin. Niistä näkee heti kunkin ajanjakson ja silloin eletyn ilon, kurjuuden ja elämän, Kalliokoski luonnehtii.

Säväyksensä näyttelyyn tuovat myös eri vuosikymmeniltä peräisin oleva jouluinen rekvisiitta.

Joululehdillä on Suomessa pitkät perinteet. Ensimmäinen virallinen joulujulkaisu, Betlehemin tähti näki päivänvalon vuonna 1879. Kielenä oli luonnollisesti ruotsi ja lukuhommat olivat rannikon sekä kaupunkien- ja kyläkeskusten herrojen huvitusta.

Sisältö lehdissä oli vuosikymmenten ajan hyvin uskonnollissävytteistä. Julkaisijat panostivat niihin todella paljon.

–Joululehdet olivat hyvin korkeatasoista materiaalia. Kustannustalot olivat pieniä, eikä niillä ollut varaa panostaa jokapäiväisiin lehtiin. Sen sijaan kaikki satsattiin joululehteen.

Myös lehden lukuun liittyi omat traditionsa. Jumalan sanaan ja joulun sanomaan haluttiin syventyä nimenomaan aattoiltana.

–Aluksi lehti ilmestyi vasta jouluaattona. Minulle on jäänyt kuitenkin epäselväksi, miten lehti saatiin tuolloin jaettua koteihin, Kalliokoski aprikoi.

Heti 1900-luvun alussa joululehdistä muodostui nopeasti yleishyödyllisten yhteisöjen ja lehtitalojen arkipäivää. Joululehtien kulta-aika jatkui pitkälle 1930-luvulle saakka.

Heti alusta alkaen lehtien kansia komistivat kotimaisten kuvittajien kärjen kädenjälki ja sisältöä tuottivat monet silloiset ja tulevat eturivin kirjailijat.

–Kannen kuvituksesta näkee heti, millaista aikaa elettiin. Esimerkiksi vuoden 1935 kansikuvassa eletään onnellista aikaa ja koko perhe on koolla. Sodan aikana taas luetaan lieden äärellä Raamattua, mutta isä puuttuu kuvasta, Harri Kalliokoski selvittää.

Sotavuosien karuus heijastui suoraan kansikuviin asti, joten vanhojen joululehtien selaaminen on samankaltainen kokemus kuin katsaus historiaan.

Lehden tarkoitus muuttui yhä enemmän ajankohtaisten asioiden välittämiseen. Sen kautta saatettiin välittää esimerkiksi tietoa siitä, mitä rintamalla taistelevat tarvitsivat.

Jos joululehtien asemaa peilaa nykypäivään, niiden suosion voi hyvinkin rinnastaa joulukalentereihin.

Välineen väkevyyden kustantajat aistivat heti vuosisadan alkupuolella. Mainoksia lehtiin alkoi tulla 1930-luvulla. 1950- ja 1960-luvulla mainokset olivat jo olennainen osa sisältöä.

Tällöin hävisi myös uskontoon verhottu nostalgisuus, eikä joulun sanomalla ollut enää yhtä suurta painoarvoa lehtien palstoilla.

Nykypäivän joululehtiin Harri Kalliokoski ei suhtaudu samalla intohimolla kuin vanhoihin. Oma tärkeä funktionsa niillä kuitenkin on.

–Joululehtien myyntituotot ovat valtava apu yhdistysten toiminnan pyörittämiseen. Ne ovat myös oivallinen paikka kotiseudun historian tallentamiseen – parasta luettavaa ovat vanhojen ihmisten tarinat.

Joululehdet kautta -vuosisadan näyttelyyn voi tutustua Janakkalan pääkirjaston Galleria Idassa 1. joulukuuta alkaen. Joululehdet ovat esillä loppiaiseen eli 6. tammikuuta saakka kirjaston aukioloaikoina.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: