Vaatekaappi kaaoksessa. Työpaikan varasto, jonka sisällöstä kukaan ei ole aivan varma. Kuolinpesä, jossa on vuosikymmenten edestä tavaraa. Iäkkään ihmisen koti, jonka tavarat täytyy järjestellä uudelleen, kun kunto ei enää riitä yläkaappeihin kurotteluun ja kodista huolehtimiseen. Asunto, josta pitäisi karsia ylimääräiset tavarat pois ennen muuttoa uuteen.
Nämä kaikki ovat esimerkkejä tiloista, joihin ammattijärjestäjän voi kutsua avukseen.
”Kodin epäjärjestys voi painaa mieltä pitkän aikaa, ja lopulta kodissa on vaikeaa elää ja toimia. Jollekin pienikin sotku saattaa häiritä keskittymistä tai hetkellinen elämäntilanne vaikeuttaa järjestyksen pitämistä. Toisella voi olla niin paljon tavaraa, että kodissa liikkuminen on hankalaa”, ammattijärjestäjä Jenna Valander, 33, sanoo.
Järjestämisen iloa myös asiakkaille
Huhtikuun alussa Kodin Taikoja -yrityksensä aloittanut Jenna Valander asuu Riihimäellä, mutta tarjoaa ammattijärjestäjän palveluita yksityisille ja yrityksille myös Janakkalassa, Lopella, Hyvinkäällä ja Hausjärvellä.
Valander sai idean opiskella ammattijärjestäjäksi, kun hän vanhempainvapaalla ollessaan etsi uutta uraa.
”Olen koulutukseltani sosionomi ja työskentelin varhaiskasvatuksessa viitisen vuotta. Se työ oli liikaa, kun kotona oli kaksi pientä lasta. Koin töissä riittämättömyyden tunnetta, enkä jaksanut tehdä illalla kotona mitään.”
Hän haaveili työstä, jossa saisi käyttää luovuuttaan ja työskennellä ihmisten kanssa. Vanhempainvapaalla hän karsi kotinsa tavaroita ja sai idean ammattijärjestäjän työstä.
”Olen ollut lapsesta saakka innokas järjestelemään asioita. Oman kodin siivoaminen ja järjestäminen tuottavat minulle iloa. Ammattijärjestäjän työssä palaset tuntuivat loksahtelevan paikoilleen. Pidän siitä, että työ on monipuolista ja fyysistä.”
Nyt Valander on Suomen ammattijärjestäjäyhdistyksen koulutuksen käynyt ammattijärjestäjä. Kurssit järjestää Anne te Velde-Luoma, joka on alan pioneereja Suomessa.
Kurssilta Valander sai eväät siihen, kuinka järjestämisestä tehdään ammatti.
”Tässä työssä parasta on nähdä lopputulos asiakkaan kotona. Tai kuulla, että hän on saanut pidettyä järjestyksen, ja se tuottaa hänelle iloa.”
Jenna Valander kouluttautui ammattijärjestäjäksi, ja nyt hän saa mielihyvää kotinsa järjestelyn lisäksi siitä, kun asiakkaan tavarat ovat paikoillaan ja arki helpottuu.
Ammattijärjestäjät ilmiönä on lähtöisin Yhdysvalloista. Suomen ammattijärjestäjien yhdistyksessä on noin 200 jäsentä, mutta kaikki eivät toimi ammattijärjestäjinä kokopäiväisesti. Valander ei koe, että Riihimäen seudulla olisi kovin paljon kilpailua, vaikka muitakin tekijöitä on.
Enemmän haasteena on se, että ammattijärjestäjän palveluiden pariin ei Helsingin ulkopuolella vielä osata hakeutua.
”Ammattijärjestäjien yhdistys on lämminhenkinen, ja siellä kaikki puhaltavat yhteen hiileen, että saadaan palvelua näkyväksi. Minäkin sain muilta paljon vinkkejä yritystoiminnan aloittamiseen.”
Ammattijärjestäjien palveluiden hinnasta saa verotuksessa 60 prosentin kotitalousvähennyksen.
Television ammattijärjestäjät tuovat alan tunnetuksi
Viime aikoina ammattijärjestäjät ovat olleet esillä tosi-tv-ohjelmissa. Viime syksynä MTV3-kanavalla näytetty kotimainen Kaaoksen kesyttäjät kuvasi Jenna Valanderin mielestä ammattijärjestäjän työtä erityisen totuudenmukaisesti.
”Ohjelma kuvasi monenlaisia perheitä ja samastuttavia tilanteita, joissa ammattijärjestäjä voi tuoda helpotusta elämään. Katsojat voivat nähdä, että he eivät ole ainoita, joiden kodissa voi olla kaaos. Tällainen ohjelma oli oikein tervetullut.”
Jenna Valander kertoo, että ammattijärjestäjän puoleen voi kääntyä kuka vain, oli kaaos pieni tai iso. Kun ihminen kutsuu kotiinsa ammattijärjestäjän, hän avaa ovet henkilökohtaiselle alueelle. Se ei ole helppoa.
”Monella on suuri kotihäpeä. Se on viimeinen asia, että päästetään joku ulkopuolinen ihminen kotiin ja kaappeja katsomaan. Moneen muuhun asiaan on totuttu hakemaan apua, mutta kodin ajatellaan olevan alue, jossa ihmisen pitäisi pärjätä yksin.”
Valanderilla on vaitiolovelvollisuus.
”Ammattijärjestäjää varten ei tarvitse siivota ja järjestellä. On parempi nähdä tilanne niin kuin se on arjessa. Toivon, että ihmiset pääsisivät kotihäpeän yli ja hankkisivat apua järjestelyyn, jos sitä tarvitsevat.”
Valander arvioi, että hänen sosionomin koulutuksestaan on hyötyä myös ammattijärjestäjänä asiakkaiden kohtaamisessa.
”Minulla on kokemusta ja ymmärrystä siihen, että esimerkiksi neurologiset syyt, kuten autismi tai adhd, voivat vaikuttaa toimintaan ja keskittymiseen.”
Järjestys lähtee karsimisesta
Jokainen järjestelyprojekti on omanalaisensa. Kun asiakas ottaa Jenna Valanderiin yhteyttä, ensimmäinen askel on tehdä puhelimessa tai paikan päällä suunnitelma työjärjestyksestä ja aikataulusta. Sitten alkaa järjestely, yhdessä asiakkaan kanssa.
”Asiakas tekee päätöksen, mistä tavaroista haluaa luopua. Jos järjestellään lastenhuonetta ja lapsi on riittävän vanha, niin hänenkin on hyvä osallistua.”
Yleensä epäjärjestykseen liittyy liian suuri tavaramäärä.
”Monilla saattaa olla sota-ajan niukkuuteen liittyvä ylisukupolvinen trauma, että tavaroista pidetään kiinni.”
Jenna Valander kertoo, että ylimääräisistä tavaroista luopuminen on yleensä välttämätön osa järjestelyä, sillä epäjärjestyksen syy on usein liian paljon tavaraa tilaan nähden.
Tarpeettomien tavaroiden karsiminen onkin yleensä ensimmäinen askel ammattijärjestäjän saapuessa.
”Luopumista pitää tehdä, että kaaoksesta pääsee. Ei auta, jos samat tavarat sulloo kaappiin uudenlaisessa järjestyksessä.”
Ammattijärjestäjän työssä hankalinta Valanderin mielestä on, jos tavaraa on selvästi liian paljon, mutta asiakas ei haluaisi luopua mistään.
”Jos mietin itseänikin, niin vaikka tavaroista luopuminen on minulle luontevaa, se on silti pitkä prosessi. Jos jollakin prosessi on vielä alussa, vaatii ajatuksellisen muutoksen, että niistä päästään luopumaan.”
Luopuminen voi olla raskasta.
”Minun tehtäväni on olla tsemppari ja pitää tilanne hallinnassa. Kuljen rinnalla, kun käydään kaappi kerrallaan tavaroita läpi.”
Jonkun asiakkaan luona työtä tehdään päivä tai kaksi, toisaalla useampi kerta.
”Maksimissaan yhden huoneen voi järjestellä päivässä.”
Tavaroiden karsimisen lisäksi ammattijärjestäjä auttaa miettimään, miten ja missä tavaroita kannattaisi järjestää. Siinäkin asiakkaan on hyvä olla paikalla, koska uusien ratkaisujen täytyy olla arjessa tilan käyttäjille sopivat.
Jenna Valanderin päämäärä on saada asiakkaan kodista käytännöllinen.
”Sellainen, joka on helppo siivota ja pitää järjestyksessä, ja jossa viihtyy.”
Toisaalta estetiikallakin on sijansa.
”Jollakin asiakkaalla voi olla hyvä tilanne kodin järjestyksessä, mutta hän haluaa löytää esteettisemmän tavan saada tavarat keittiön kaappeihin.”
Kaaos on inhimillistä, mutta kuormittavaa
Joillakin on mielikuva ammattijärjestäjistä siisteyspoliiseina. Sitä mielikuvaa Vilander haluaa muuttaa. Hänellä on Instagramissa tili nimeltä @kodintaikoja, jossa hän pohtii ammattijärjestäjän työtä.
”Haluan tuoda somessa esille, etten itsekään ole maailman siistein, vaan minulla on omakohtaista kokemusta siitä, ettei lapsiperhearjessa aina pysty pitämään kodista niin hyvää huolta kuin haluaisi.”
Ajoittainen kaaos on normaali asia. Joku selvittää kaaoksen omin päin, mutta ei kannata nolostua, jos järjestelyyn haluaa apua.
”Karsimisen ajatellaan olevan projekti, joka tehdään sitten joskus lomalla. Ammattijärjestäjän kanssa kaaoksen saa nopeammin pois, ja arkea on helpompi jatkaa puhtaalta pöydältä.”
