Viime perjantaina Helsingin Vallilassa asuva Aapo Keinänen heitti sukset olalle, ajoi raitiovaunulla keskustaan ja hyppäsi lähijunaan. Määräasema: Turenki. Keinänen käy Janakkalassa hiihtämässä, sillä ladut ovat hyvässä kunnossa ja kulkeminen helppoa.
”Voi kuulostaa työläältä, mutta jos vertaa siihen, että matkustaisin 45 minuuttia Helsingin sisällä bussilla jonnekin hiihtämään, on tämä jopa vaivattomampaa”, Keinänen sanoo.
”Junassa sukset kulkevat hattuhyllyllä, se on vain asennekysymys. Aina joku vähän vilkaisee, mutta mitäpä siitä.”
Reissut saivat alkunsa viime talvena, kun Keinänen päätti aloittaa hiihtoharrastuksen. Hän osti suksipaketin ja lähti ladulle. Janakkalaan Keinänen ehti talven aikana hiihtämään viitisen kertaa. Tämä vuosi ollut hiljaisempi: polvileikkauksen vuoksi perjantainen retki Turenkiin oli vasta kauden toinen kerta.
Ihan pelkästään ladut eivät Keinästä Janakkalaan vedä. Hänen äitinsä on kotoisin Turengista ja kunnassa asuu muutakin sukua.
”Täällä reissatessa pystyy yhdistämään hiihdon ja sukuloinnin. Mutta kyllä voi sanoa, että ihan latujen takiakin olen tullut.”
Keinänen suksii yleensä Konttilan ja Kiipulan lenkkejä. Hän seuraa aktiivisesti kunnan latuinfoja Facebookissa.
”Niistä näen, milloin ladut on ajettu, eli kannattaako reissuun lähteä”, Keinänen kertoo.
”Turengin ladut ovat minulle sopivan haastavia. Löytyy mäkiä. Yleensä hiihdän 10–20 kilometriä”, Keinänen kertoo.