Monelle Kalle Löövin nimi tarkoittaa samaa kuin Punaisen Ristin kansainvälinen auttamistyö. Löövi kiersi vuosikymmeniä maailman kriisialueita. Kiireisimpinä vuosina se tarkoitti yli 200 matkapäivää ulkomailla.
Keskiviikkona Löövi vieraili SPR:n Janakkalan osaston vieraana Juttutuvalla. Löövi jäi eläkkeelle SPR:n kansainvälisen avun johtajan tehtävästä vuonna 2020. Ura Punaisessa Ristissä kesti 45 vuotta.
”Eivätkä työt ole loppuneet vieläkään. Kuulun SPR:n kansainväliseen henkilöreserviin ja siinä jatkan niin kauan kuin suinkin pystyn. Minulla on ollut laukut pakattuina 70-luvun lopulta.”
Löövi kertoo kiinnittäneensä jo aiemmin huomiota siihen, kuinka aktiivinen SPR:n Janakkalan osasto on ja kuinka monenlaista osaamista sen sisältä löytyy. Paikallisosastot kouluttautuvat ja tekevät omat valmiussuunnitelmat kriisin varalle. Pienestä kasvaa suurta. Esimerkiksi nälkäpäiväkeräys on saanut alkunsa Hämeen piirin keräyksenä, minkä jälkeen se laajeni valtakunnalliseksi keräykseksi.
”On aina mukavaa olla antamassa palautetta ja kertomassa, mihin kerättyjä varoja on käytetty”, Löövi sanoo.
Löövin mukaan Janakkalan osasto on hyvä esimerkki siitä mallista, jolla SPR Suomessa toimii, ja joka on kansainvälisesti poikkeuksellinen. Suomessa paikallisosastot keräävät korvamerkitsemätöntä rahaa, joka voidaan ottaa heti käyttöön kriisin alkaessa.
”Tavallisempi toimintatapa muissa maissa on ryhtyä keräämään rahaa vasta sitten, kun kriisi on jo käynnissä, ja se hidastaa avun saamista”, Löövi kertoo.
Paikallisen työn merkitys on suuri.
”Punainen Risti on yhtä pieni kuin yksi ihminen – me pääsemme auttamaan ahtaimpaankin koloon. Samalla järjestö on yhtä iso kuin sen 100 miljoonaa vapaaehtoista ja maailmanlaajuinen auttamisverkosto”, Löövi toteaa.
Kalle Löövi jäi eläkkeelle vuonna 2020.
Löövi lähti SPR:n toimintaan 70-luvulla. Opiskeluaikanaan Valkeakoskella hän toimi portsarina. Valmistuttuaan hallintonotaariksi, Löövi luuli, että hänestä tulee kuntabyrokraatti.
”Minusta tulikin Punaisen Ristin byrokraatti.”
Sittemmin Löövi on neuvotellut valtaa käyttävien kanssa esimerkiksi Lähi-Idän ja Aasian sotatoimialueilla. Kokemuksen ja iän lisäksi hänen valttejaan on se, että hän tuntee Punaisen Ristin paikallisia toimijoita koulutettuaan heitä itse.
Ensimmäiselle lyhyelle ulkomaankomennukselle Kalle Löövi lähti 1982. Opettavainen matka vei Puolan Jelenia Góraan sotatilan aikaan. 1983 hän lähti jo sitä pidemmälle komennukselle Somaliaan.
Sittemmin työ on vienyt useisiin kymmeniin, ehkä lähes sataan eri maahan. Löövi ei ole laskenut. Komennukset ovat olleet päiviä tai vuosia.
Kalle Löövi tunnustaa, ettei erityisesti pidä matkustamisesta.
”Sen sijaan tykkään oppia uutta ja haluan oppia ymmärtämään.”
Kalle Löövi
Syntynyt 1952 Valkeakoskella.
Ylioppilas Valkeakosken yhteiskoulusta ja hallintonotaari Tampereen yliopistosta.
Perheeseen kuuluvat vaimo ja viisi aikuista lasta. Viisi lastenlasta.
Asunut taas vuodesta 2004 alkaen Valkeakoskella.
Varsinainen työura Punaisessa Ristissä 1980–2020.
Puhuu suomen lisäksi englantia.
Harrastus edelleen Punainen Risti.
Oho: Oli nuorena Teinilehden toimitussihteerinä. Rehtori Olli Vuorinen houkutteli takaisin käymään yhteiskoulun loppuun.