Suomalaisessa alkoholikulttuurissa on sokea piste, sanoo asiantuntija – Tällaista on ”luksustissuttelu”, jota moni ei miellä ongelmaksi lainkaan - Elämänmeno - Janakkalan Sanomat

Suomalaisessa alkoholikulttuurissa on sokea piste, sanoo asiantuntija – Tällaista on ”luksustissuttelu”, jota moni ei miellä ongelmaksi lainkaan

2020-luvun alkoholiongelmainen ei ilmesty töihin kännissä tai krapulassa, sanoo A-klinikan toiminnanjohtaja Kaarlo Simojoki.

Alkoholin riskikäytön rajat eivät tarkoita sitä, että alkoholin juominen niihin asti olisi haitatonta. ­

28.6. 19:06

Millainen ihminen mieleesi tulee sanasta alkoholisti? Entä mitä alkoholin ongelmakäyttäjä juo?

A-klinikan toiminnanjohtajan ja ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan mielikuvat ovat tärkeitä. Moni ajattelee edelleen, että alkoholin ongelmakäyttäjä on kirkasta viinaa nollaustarkoituksessa juova duunari, jonka raju ryyppääminen johtaa suhteellisen nopeasti työpaikan ja perheen menetykseen.

– Todellisuudessa sitä kirkasta viinaa ostetaan nykyään suhteellisen vähän, ja sekin painottuu juhannus- ja rapuaikaan. Itse asiassa Suomessa alkoholisoidutaan nykyään ihan olutta, siideriä, lonkeroa ja viiniä juomalla, Simojoki sanoo.

Alkoholilainsäädännön vapauttamisesta käydyn keskustelun aikaan Simojoki ymmärsi, miten lujasti monien suomalaisten mielissä vain kirkkaan viinan juominen on merkki ongelmasta.

Etelä-Euroopan esimerkki

Simojoki oli kyllä tavannut vastaanotollaan ihmisiä, jotka eivät olleet ymmärtää, että pelkkiä viinejä juomalla voi yhtä lailla alkoholisoitua. Stereotypioiden yleisyys kirkastui kuitenkin julkista keskustelua seuraamalla.

Lainsäädännön purkamisen puolesta puhuneet korostivat vastakkainasettelua, jonka mukaan kunnon ihmiset osaavat kyllä juoda viinejään ja shampanjoitaan kohtuudella, kun taas ongelmakäyttäjät ovat pieni huono-osaisten joukko.

– Paljon käytettiin esimerkkinä Etelä-Eurooppaa, miten siellä ei ole ongelmia, mutta oikeastaan me emme vain näe niitä, koska ilmentymät ovat niin erilaisia kuin Suomessa. Siellä haitat ilmenevät somaattisina sairauksina ja sosiaalisena eristäytymisenä, ei niin, että jengi kuseksii Roomassa suihkulähteiden juurelle.

Paremman sosioekonomisen luokan ”sivistynyt” juominen on Simojoen mukaan suomalaisen alkoholikulttuurin sokea piste. Oman juomisen kohtuullisuus tai sivistyneisyys merkitsee jokaiselle hieman eri asiaa sen mukaan, miten alkoholia omassa lähipiirissä kulutetaan.

Yhdelle kohtuukäyttö on lasin nostamista muutaman kerran vuodessa, toiselle taas muutaman pienpanimo-oluen juomista useampana iltana viikossa.

200 000 alkoholiriippuvaista

Alkoholin kulutuksen tapojen muutoksen myötä myös alkoholin aiheuttamat haitat ovat nekin muuttuneet. Somaattiset ongelmat, kuten ylipaino, maksa-arvojen ja verenpaineen kohoaminen etenevät hiipien vuosien mittaan.

2020-luvun alkoholiongelmainen ei ilmesty töihin kännissä tai krapulassa, vaan pysyy pitkäänkin jotakuinkin toimintakykyisenä.

– Työpaikoillakaan ei ole havahduttu siihen, että sivistyneesti viiniä joka ilta lasin tai pari juovat ovat töissä pikkuisen huonosti nukkuneita eivätkä henkisesti kovin skarppeja, jolloin tuottavuus kärsii.

Tilastojen mukaan Suomessa on arviolta 200 000 alkoholiriippuvaista eli alkoholistia ja 560 000 eritasoista riskikäyttäjää. Arvioiden mukaan alkoholi aiheuttaa 6 prosenttia suomalaisten kaikista sairauksista, mukaan lukien noin 1 200 syöpätapausta vuodessa.

Simojoen mukaan moni ei ymmärrä, että sairauksien riskit kasvavat jokaisen annoksen jälkeen, eikä turvallisen käytön rajaa ole olemassa.

– Myös terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa on ollut ajattelua, että riskikäytön rajoihin asti voi juoda huoletta ja vasta niiden jälkeen tulee haittoja.

Tämän takia alkoholin ongelmakäytön Käypä hoito -suositusta päivitettiin viisi vuotta sitten niin, että se ottaa paremmin huomioon riskikäytön eri tasot.

Alkoholiriippuvuuden eli alkoholismin lisäksi ongelmakäyttöä on alkoholin riskikäyttö ja haitallinen käyttö. Riskikäytössä terveydellisen riskin kulutuksen rajat ylittyvät, mutta merkittäviä haittoja ei ole vielä ilmennyt. Haitallisessa käytössä on tunnistettavissa jo selviä fyysisiä tai psyykkisiä haittoja, kuitenkin ilman riippuvuutta.

Simojoki itse painottaa sosiaalisten haittojen merkitystä.

– Vaikka ihminen joisi kolme kertaa vuodessa, mutta jos se johtaa aina tappeluun tai aviokriisiin, niin kyllä silloin on kyseessä alkoholin haitallinen käyttö, Simojoki sanoo.

Suomalaiset ovat Simojoen mukaan hyviä vähättelemään alkoholin aiheuttamia haittoja. Riidat ja sekoilu kuitataan humalan piikkiin ja alkoholi nähdään jopa rikoksissa lieventävänä asianhaarana.

Rehellinen itsereflektio on kuitenkin vaikeaa meille kaikille. Ihmismieli kehittää suojakseen uskottavia selityksiä kohtuudesta ja kännisekoilun hyväksyttävyydestä, jotka pitkälti kumpuavat ympäröivästä kulttuurista.

– Olisi tärkeää, että alkoholiongelmien muuttuneet kasvot tunnettaisiin Suomessa kautta linjan. Alkoholin haitat ja ongelmakäyttö koskevat kaikkia, eikä kukaan ole niiltä suojassa koulutuksen tai tulotason myötä, Simojoki sanoo.

Osaston tuoreimmat

Osaston luetuimmat

Luitko jo nämä?

Tuoreimmat mainokset