Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Koronakriisi on tuonut perheiden arkeen sekä hyvää että huonoa

– Varsinkaan nyt perheiden ei tarvitse pärjätä yksin, psykologi Päivi Mustonen Janakkalan perhekeskuksesta sanoo. Koronakriisi näkyy lapsiperheiden arjessa paljon, kun koululaiset ovat etäkoulussa, pienemmät lapset pois päivähoidosta ja vanhemmat mahdollisesti etätöissä. Tämä aiheuttaa perheissä huolta ja hämmennystä arjen pyörittämisessä. Mustonen muistuttaa, että väsymyksen kasvaessa ongelmat voivat kasaantua. Eristyksissä myös mielenterveys- ja päihdeongelmat voivat kasvaa. – Aikuisilla stressin käsittely on tärkeää. Välillä pitää rauhoitella kehoa ja mieltä. Peruspalvelut jatkuvat, uutena auttava puhelin Perhekeskuksen arkeen koronatilanne on vaikuttanut yllättävän vähän. Esimerkiksi perheneuvolassa psykologi ja perheneuvoja jatkavat töitä noin kolmenkymmenen perheen kanssa. Yhteensä aktiivisia asiakkuuksia on noin 50 perheellä. – Asiakasperheet ovat olleet ihanan aktiivia. He soittavat ja kysyvät, miten tavataan, ja toiset ovat saattaneet ilmoittaa kaiken olevan hyvin ja palaavansa asiaan, kun koronatilanne helpottaa, perheneuvoja Krista Ringman kertoo. Asiakkaiden kohtaaminen vaihtui perhekeskuksessa ja -neuvolassa nopeasti kasvokkain järjestettävistä tapaamisista puhelinneuvotteluihin. Se ei Ringmanin mukaan ole kuitenkaan haitannut, sillä yhteys perheisiin on hyvä. – Olemme tehneet perheneuvolassa ”kolmikantakeskustelujakin” eli lapsen, vanhemman ja työntekijän välisiä keskusteluita puhelimessa. Se tosin vaatii sen, että perhekeskuksen työntekijä on lapselle tuttu jo entuudestaan. Myös Päivi Mustosen työ on tällä hetkellä pääasiassa etätyötä, mutta myös lähipalvelut onnistuvat tarvittaessa. Naisten mukaan asiakkaat ovat olleet huojentuneita siitä, että peruspalvelut toimivat myös etänä. Perhekeskuksen työntekijät pitävät päivittäin yhteyttä ja pyrkivät reagoimaan erilaisiin tarpeisiin nopeasti. Yhtenä esimerkkinä reagoinnista on paikallinen perheiden auttava puhelin, jonka Janakkalan perhekeskus avasi keskiviikkona. Perhekeskuksen työntekijät päivystävät puhelimessa arkisin ja päivystysajan ulkopuolella soitettuihin puheluihin soitetaan takaisin. Palvelupuhelimen ajatuksena on, että niin vanhemmat, lapsetkin kuin nuoretkin voivat ottaa yhteyttä työntekijään, joka toimii kuuntelijana, mutta voi myös auttaa pohtimaan ja ratkomaan soittajan huolia ja kysymyksiä. – Lapsesta tai nuoresta voi tuntua hyvältä, kun työntekijä tuntee elinpiirin, joissa lapsi arjessaan liikkuu, Krista Ringman pohtii paikallisen palvelun hyötyä. Perhekeskuksen puhelinpalveluun voi soittaa nimettömänä. Perheiden huolet ovat moninaisia Perheneuvoja Krista Ringmanin ja psykologi Päivi Mustosen työssä koronakriisi on näkynyt hieman eri tavoin. Ringman ei ole saanut yhtään varsinaisesti koronaan liittyvää ahdistuspuhelua. Mustoselle koronaan liittyvät huolet ovat tutumpia, joskin puheluiden aiheet vaihtelevat viikoittain. Alkuun huolena oli tavallisimmin perheen arjen järjestäminen muuttuneessa tilanteessa ja parin ensimmäisen viikon jälkeen esille alkoi nousta myös huoli perheen taloudellisesta tilanteesta. Monet ovat kokeneet huolta myös omista vanhemmistaan tai isovanhemmistaan. Riskiryhmään kuuluvat taas ovat olleet huolissaan omasta terveydestään. Moni on myös huolissaan siitä, ettei itse tartuta muita. – Ihmiset kaipaavat hyvin konkreettisia ohjeita esimerkiksi siitä, voiko käydä lasten kanssa leikkipuistossa tai kaverin kanssa lenkillä, Päivi Mustonen kuvailee. Nuorilla taas kasvaa paine kavereiden tapaamiseen ja kokoontumissääntöjen rikkomiseen. Sekä Päivi Mustonen että Krista Ringman ovat pahoillaan siitä, että varsinkin pitkittyessään poikkeustilanne voi sotkea monen lapsen ja nuoren ainutkertaisia juhlia. Naiset ovat kuunnelleet surua muun muassa hartaasti odotetun rippikoulun vaarantumisesta sekä perutuista kaverisynttäreistä. Krista Ringman on erityisen huolissaan yksinhuoltajaperheiden jaksamisesta. Kun vastuuta ei voi arjessa jakaa toisen aikuisen kanssa, lähivanhemman jaksaminen voi olla kovalla koetuksella. – Toivon, että tapaamisviikonloput toteutuisivat, jos se vain suinkin on mahdollista. Mikäli normaaleista tapaamiskeinoista ei voi poikkeustilanteessa pitää kiinni, eronneiden vanhempien olisi hyvä miettiä muita keinoja, jolla lapsi voisi pitää yhteyttä etävanhempansa kanssa. Sellaisia keinoja voisivat olla vaikkapa yhteiset leikkihetket lähipuistossa, näköpuhelut tai vaikkapa puhelimessa luetut iltasadut. – Usein ulkopuolinen voi auttaa sen pohtimisessa, miten tässä tilanteessa voitaisiin toimia. ”On syntynyt myös hyviä tartuntaketjuja” – Korona yhdistää ja eristää ihmisiä, Päivi Mustonen pohtii ja toteaa tilanteen näyttäneen selvästi sen, että ihmisillä on yhteys toisiinsa. Erityisen iloinen hän on koronatilanteen nostattamasta kasvaneesta auttamisenhalusta. Hän puhuu hyvistä tartuntaketjuista kuvaillessaan sitä, miten ihmisten myötätunto on lisääntynyt. – Ihmisten auttamishalu on ollut ihan uskomatonta, hän kehuu. Myös perheissä on löydetty paljon hyvää siitä, ettei olekaan työmatkoja tai harrastuksia. Perheen arvo on noussut, kun moni kantaa aidosti huolta siitä, onhan perhe turvassa ja terveenä. – Moni on huomannut, että arki onkin tosi arvokasta, Krista Ringman kuvailee. Hän muistuttaa, että nyt kannattaa käyttää aikaa nukkumiseen, yhdessä syömiseen, nauramiseen ja kaikenlaiseen yhdessä tekemiseen. – Nyt voi vaikka kaivaa pyörät tai lenkkarit esille ja lähteä yhdessä ulos, hän ohjeistaa. Janakkalan perhekeskus avasi oman perheille suunnatun auttavan puhelimen keskiviikkona. Arkisin kello 9 - 12 numerossa 03 6801 463 päivystää perhekeskuksen työntekijöitä. Numero on käytettävissä myös päivystysajan ulkopuolella. Silloin sinne voi jättää pyynnön takaisinsoitosta. Palvelu on tarkoitettu lapsille, nuorilla ja vanhemmille. Numeroon voi soittaa nimettömänä. Myös perhekeskuksen nettisivuilla voi tehdä yhteydenottopyynnön. Sivuilla kerrotaan kootusti perhekeskuksen palveluista ja sieltä löytyvät myös arjen tietopaketit.