Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

600 000 suomalaista omistaa metsää ja on paljon väliä, mitä he sillä tekevät

Metsällä on moninaisia merkityksiä eri ihmisille ja ryhmille. Metsästä haetaan eri asioita ja metsään suhtaudutaan monin tavoin. Valtion, kansantalouden ja viennin näkökulmasta metsät ja puuntuotanto ovat tärkeä työllisyyden ja tulojen lähde. Metsäsektori työllistää suoraan ja välillisesti 140 000 työntekijää ja tuo yli 20 prosenttia Suomen vientituloista. Yksityiset metsänomistajat, tavalliset kotitaloudet, omistavat 60 prosenttia metsämaasta. Metsänomistajilla, joita on yli 600 000, on erilaisia tavoitteita, jotka vaikuttavat siihen, miten he metsään suhtautuvat ja millainen tulonlähde metsänhoito heille on. Metsä on terveydeksi Myös matkailu, luontoyrittäjyys ja luonnontuoteala hyödyntävät metsiä. Lisäksi metsät ovat ympäristö, jossa metsästäjillä, marjastajilla ja sienestäjillä on oma paikkansa. Metsään löytävät tiensä myös lenkkeilijät, polkujuoksijat, maastopyöräilijät ja suunnistajat. Luontoharrastajat retkeilevät ja tutkivat eläimiä ja kasveja. Metsäluonnon suojelun näkökulma korostaa metsäluonnon monimuotoisuuden tärkeyttä sekä metsäluonnon itseisarvoa. Metsästä saa terveydellistä hyötyä. Tutkimusten mukaan jo 15 minuutin oleskelu metsässä laskee sydämen sykettä, verenpainetta ja stressihormonin määrää sekä vähentää lihasjännitystä. Metsään liittyy lisäksi monia perinnetaitoja, kuten halonhakkuu, vihdan sitominen, puunveisto ja tuohityöt. Suomalainen taide, muotoilu ja arkkitehtuuri saavat aiheita ja materiaaleja metsästä. Kielenkäyttömme on täynnä metsään liittyviä ilmauksia. Turvallinen paikka Suomi on Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maa-alasta. Puolet suomalaisista asuu enintään 200 metrin päässä metsästä. Kantar TNS:n vuonna 2018 tekemän kyselytutkimuksen mukaan metsä on 83 prosentille suomalaisista melko tai erittäin tärkeä. Yli puolet käy metsässä vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Suosituimmat tavat viettää aikaa metsässä ovat kävely, kuntoilu, marjastus ja sienestys. Tutkimuksen mukaan metsä koetaan turvalliseksi, kaikille yhteiseksi paikaksi, jossa saa olla oma itsensä, ja siellä liikkuminen koetaan stressiä helpottavaksi. Metsien taloudellinen hyödyntäminen on suomalaisten mielestä hyväksyttävää, kun se tehdään kestävästi. Luonnon hyväksi toimiminen, luonnon suojelu ja metsien virkistyskäyttö koetaan tärkeiksi. Turkiskauppaa ja syötävää Suomalaiset ovat aina hyödyntäneet metsää. Metsät ovat turvanneet elannon ja olleet arkinen elinympäristö, josta on saatu monenlaisia tarveaineita. Pyyntikulttuurin Suomessa metsä oli kunnioitettu aarreaitta, josta saatiin lahjoja. Metsältä piti pyytää lupa pyyntiin. Pyynti-sanan etymologia liittyykin pyytää-verbiin. Metsää lepyteltiin loitsuin ja uhrilahjoin ja pois lähtiessä metsää kiitettiin. Metsässä ei saanut meluta, kiroilla tai riidellä. Uskottiin, että jos metsän haltijat suuttuivat, ei saalista tulisi ja pedot kävisivät kimppuun. Haltijoiden ja maahisten pelättiin myös eksyttävän ihmisiä ja laiduntavia eläimiä metsänpeittoon. Suomalaisen muinaisuskon mahtavimmat metsän jumaluudet olivat metsän kuningas ja riistan antaja Tapio sekä metsän emäntä Mielikki, joka puolestaan antoi pienriistaa, marjoja, sieniä ja kasveja. Metsän väkeä olivat myös Tapion tyttäret eli metsänneito-sinipiiat. Puutavaraa ja biojalosteita Riista, marjat ja sienet olivat ennen merkittävä ravinnon lähde, ja eränkäynti ja turkiskauppa toivat toimeentuloa. Metsästä haettiin poltto- ja rakennuspuut. Metsiä raivattiin ja kaskettiin viljelysmaiksi, ja niitä käytettiin laidunmaina. 1700–1800-luvuilla metsiä käytettiin tervantuotantoon ja nousevan sahateollisuuden ja puutavarakaupan tarpeisiin. Viime vuosisadan alusta lähtien metsien tärkeimmäksi tehtäväksi tuli puuntuotannon kasvattaminen massa- ja paperiteollisuuden raaka-aineeksi ja kansantalouden perustaksi. Nykyisin ja tulevaisuudessa metsätalouden merkitys korostuu bio- ja kiertotalouden osana. Biomassoja hyödynnetään kangaskuiduissa, lääkkeissä, kemikaaleissa, kosmetiikassa, elintarvikkeissa, muoveissa, älypakkauksissa ja bioöljyssä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke ja LUSTO – Suomen Metsämuseo keräävät kertomuksia ihmisten metsäsuhteesta. Kerro omasta, perheesi tai yhteisösi metsäsuhteesta 15.10.2020 mennessä. Lisätiedot: finlit.fi/fi/arkisto/vastaa-keruisiin/suhteeni-metsaan. Voit myös ottaa Metsien ja lähetä se Lustolle. Metsie on kuva sinusta ja sinulle rakkaasta metsästä. Lisätiedot: metsäsuhteita.fi/metsie.