Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Murhamysteeri vie aikamatkalle Janakkalan historiaan - Teatterikatsojat pääsevät selvittämään, kuka murhasi kirkkoherran

Osallistava näytelmä ei ehkä ole teatterimuotojen helpoimmasta päästä. Kun yleisölle antaa vapauden esittää kysymyksiä, näyttelijät eivät voi koskaan tietää, mihin suuntaan tapahtumat lähtevät kulkemaan, vaikka loppuratkaisu onkin jo käsikirjoitettu. Interaktiiviseen teatteriin pääsee tutustumaan Janakkalassa loppukesästä, kun Kulttuuriosuuskunta Karisma tuo Nälän jälkeen -dekkarinäytelmän keskelle Laurinmäen torpparimuseota. Lavasteina ja tapahtumapaikkoina toimii siis torpparimuseon miljöö. Historiallinen näytelmä kuljettaa katsojat 1800-luvun Janakkalaan. Miljöö tukee hyvin näytelmän aikakautta, sillä alueella on paljon 1800-luvulla valmistuneita rakennuksia. Tuolloin elettiin nälkävuosien jälkeistä aikaa ja muutenkin tietyllä tapaa murroskautta. – Vuonna 1894 hyväksyttiin uusi rikoslaki, joten sitä kautta se tarkentui näytelmän tapahtumavuodeksi, käsikirjoittaja ja näyttelijä Petri Tuominen kertoo. – Se tuo hahmoihin draamallista ristiriitaa, kun jotkut ehkä tahtovat pitää kiinni vanhasta ideologiasta, näyttelijä Jenni Kontio täydentää. Näytelmän esittää neljän hengen näyttelijäryhmä, joista kolme näyttelee useampaa eri roolia. Tämäkin tuo omat haasteensa. – Se näkyy myös käsikirjoitusta tehdessä. Täytyy esimerkiksi miettiä, että tuohon tarvitaan kohtaus, jotta toinen näyttelijä voi käydä tuolla vaihtamassa toiseen rooliin, Tuominen kuvailee. Ryhmä kertoo, että interaktiivinen näytelmä vaatii muutenkin enemmän valmistautumista kuin perinteinen lavateatteriesitys. Kun yleisölle annetaan mahdollisuus vaikuttaa, on näyttelijöiden varauduttava monenlaisiin skenaarioihin. Työryhmä näkee, että ulkona toteutettu teatteri tuo mahdollisuuksia. – On kiinnostavaa viedä näytelmä tyypillisen teatteritalon ulkopuolelle. Esimerkiksi tällaista lavastusta olisi hyvin vaikeaa rakentaa neljän seinän sisälle, Tuominen sanoo. Tarinan rakentaminen on edellyttänyt kaikilta historian tutkimista. Näytelmä ei kuitenkaan perustu tositapahtumiin tai todellisiin historiallisiin henkilöihin. Tiettyjä elementtejä ja luonteenpiirteitä on poimittu sieltä täältä ja niistä on rakennettu dekkarinäytelmä ja sen hahmot. – Olemme voineet ottaa esimerkiksi luonteenpiirteitä joltain Janakkalan nimismieheltä, mutta näytelmän hahmo on fiktiivinen. Jos alkaisimme tehdä täysin historian mukaan, se rajoittaisi paljon, Tuominen toteaa. – Oman hahmon historia pitää olla hyvin tiedossa, kun kysymykseksi voi tulla mitä vain. Samalla kaikki yrittävät peitellä, onko murhaaja vai ei, Kontio selittää. – Dekkarinäytteleminen onkin oma lukunsa, kun pitää näytellä omaa hahmoa, mutta samalla epäiltyä. Tavallaan sinun pitää osata näytellä kahta hahmoa samaan aikaan, Tuominen jatkaa. Näytelmä esitetään Laurinmäen torpparimuseossa 9.-11.8. Jokaiseen esitykseen otetaan 15 osallistujaa. Ikäraja on K-16. Liput Holvi-lippupalvelussa hintaan 28e/henkilö.