Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

”Koulunkäynti on paljon muutakin, kuin faktapohjaisen tiedon jakamista oppilaille”, toteaa Piia Aitto-oja

MIELIPIDE. Rauno Kuntsi nosti Janakkalan Sanomien mielipideosastolla (16.4.20) esiin ajatuksen peruskoulun eräänlaisesta hybridimallista, jossa opetus tapahtuu etäyhteyden välityksellä. Tänä keväänä kaikki koulut ympäri Suomen ja maailman ovat todella saaneet kokea etä- ja digiopetuksen kaikki mahdolliset variaatiot, sudenkuopista aallonharjanteille, kaikissa ikäluokissa. Oletan, että jokaisella opettajalla on tällä hetkellä erittäin vankkaa kokemustietoa “hybridi -koulusta”. Suomessa on ollut käytössä digiopetussuunnitelma jo vuodesta 2016 ja opettajat ovat saaneet koulutusta erilaisten oppimisalustojen ja -ympäristöjen käyttöön opetuksessa. Digiopetusta on myös hyvin laajalti käytetty, lähiopetuksen rinnalla. Silti uskallan väittää, että tämän kevään tilanne oli kaikille kuin hyppy uimataidottomana altaan syvään päähän. Hienosti opettajat kuitenkin oppivat uimaan yhdessä vuorokaudessa, ainakin täällä Janakkalassa! Rauno Kuntsi, koulunkäynti on paljon muutakin, kuin faktapohjaisen tiedon jakamista oppilaille. Kaikenlainen havainnollistava konkretia ja toiminnallinen oivaltaminen jää etäopetuksessa valitettavan vähälle. Puhumattakaan taito- ja taideaineiden toteuttamisesta. Oppilaan osaamisen kokonaisvaltainen arviointi on etäopetuksessa niin ikään haastavaa. Kun oppilas tai opiskelija saapuu aamuisin kouluun, hän tapaa ystäviään ja luokkatovereitaan, siis vertaisiaan, sosiaalisissa tilanteissa. Opettaja havaitsee luokkaopetuksessa oppilaistaan paljon muutakin kuin sen, meneekö "oppi" perille. Opettaja havainnoi oppilaansa vireystilaa, mielialaa, käyttäytymistä sekä varustusta ja hygieniaa. Kaikki tällainen oppilashuollollinen toiminta jää etäopetuksessa heikoksi. Etäopetus on sujunut suurelta osalta oppilaita tänä keväänä yllättävänkin hyvin, mutta etenkin yläkoululaisten kohdalla koulupudokkaita on paljon. On opiskelijoita, joiden omantoiminnanohjaus, itsekuri ja motivaatio eivät riitä siihen, että he nousisivat aamulla sängystä, kun etäopetustunti alkaa. Näiden oppilaiden elämästä on kadonnut rytmi ja struktuuri. Heihin ei saada kontaktia. Tämä näkyy jo nyt lastensuojelupalveluiden sekä erityisopetustarpeen kasvuna. Lisäksi, lapset kaipaavat kouluun, lähiopetukseen. Myös he, joita koulunkäynti ei aiemmin ole niin kiinnostanut. Kouluruokailu on myös yksi tärkeä oppilashuollollinen toimenpide. Janakkala on kunnostautunut kouluruoan jakelussa, ehkäpä maamme kunnista parhaimpien joukossa. Kunta on tehnyt kaikkensa tässä tilanteessa. Silti monelta koululaiselta jää etäkoulun aikana lämmin lounas saamatta ja syömättä. Lähiopetuksessa koululounaan tarjoaminen turvataan päivittäin. Etä- ja digiopetus toimii hienosti täydentämässä lähiopetusta, mutta ainoana opetusmuotona se ei pidemmän päälle toimi. Etäopetuksen hyödyntäminen esimerkiksi maaseudun kouluissa tiettyjen oppiaineiden kohdalla on erittäin perusteltua ja tuottaa säästöjä, mutta muussa tilanteessa etäopetus ei missään nimessä korvaa lähiopetusta. Kuntsi toteaa kirjoituksessaan sarkastisesti, että sisäilmaongelmat poistuvat etäopetuksessa. Hän myös esittää, että vanhat koulut voisi hyvin peruskorjata. Kun korjausaste hipoo osassa koulurakennuksia lähes 90 %:ssa, on selvää että korjausrakentaminen tulee erittäin kalliiksi ja takeita sisäilman paranemisesta ei silti ole. Nyt kuulee puhuttavan, ettei Janakkalalla ole varaa näin suuriin kouluinvestointeihin tässä taloudellisessa tilanteessa. Sanoisin kuitenkin, että tässä taloudellisessa tilanteessa Janakkalalla ei ole varaa jättää rakentamatta uusia kouluja. Lapsilla ja nuorilla on oikeus lähiopetukseen turvallisissa ja terveellisissä kouluissa! Piia Aitto-oja luokanopettaja kunnanvaltuutettu (kd.) teknisen lautakunnan jäsen