Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Eristämistä, haukkumista ja jopa fyysistä väkivaltaa – Lukijoillamme on karuja kokemuksia koulukiusaamisesta

Janakkalan Sanomat kysyi verkkosivuillaan lukijoiden kokemuksia koulukiusaamisesta. Tarinat olivat hyvin samankaltaisia: kukaan ei puolustanut, kiusaaminen jatkui vuosia ja kiusaamisen jäljet tuntuvat vielä aikuisenakin. – Kiusaaminen oli henkistä väkivaltaa. Haukkumista, perättömien juorujen levittämistä, nauramista minulle, herjaamista, uhkailua ja kiristystä, kertoo 18-vuotias nainen. Hänen kokemansa kiusaaminen väheni hetkittäin, kun vanhemmat olivat yhteydessä kiusaajiin, mutta jatkui pian uudelleen. Monilla kiusatuksi tulleilla on kokemusta myös porukan ulkopuolelle jättämisestä tai tavaroidensa viemistä ja vahingoittamista. Pahimmillaan kiusaaminen on ollut henkisen väkivallan lisäksi myös fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa. – Pojat puristeli tissejä ja persettä, vaikka en sitä todellakaan halunnut. Ja tämän takia toiset tytöt pystyivät haukkumaan esim. tyrkyksi ja huoraksi – ihan kuin oisin itseäni tyrkyttänyt puristeltavaksi, nainen, 24, kuvaili. Fyysinen väkivalta oli tavallisimmin tönimistä ja vaatteista repimistä, mutta välillä myös hakkaamista. 50-vuotias mies kertoo joutuneensa myös opettajan fyysisen väkivallan uhriksi. – Opettaja repi hiuksista. Eräs oppilas mursi nenän, mihin ei opettaja reagoinut mitenkään, mies muistelee. Harva uskalsi kertoa kokemastaan kiusaamisesta aikuisille. Myöskään niiden kokemukset, jotka kertoivat asiasta kotona tai koulussa, eivät olleet kehuttavia. Heille jäi kokemus, ettei oppilaan tai hänen vanhempiensa yhteydenottoihin suhtauduttu vakavasti. – Kerran puhuteltiin kiusaajia ja asian annettiin jatkua, parikymppinen vastaaja kuvailee. – Kiusaajien vanhemmat vähättelivät asiaa ja opettajat sanoivat vain "koko ajan seurataan tilannetta." Mitään konkreettista ei asian eteen tehty, 18-vuotias nainen kertoo. Harvalla oli myöskään ystäviä, jotka olisivat puuttuneet kiusaamiseen. – Ne, jotka eivät kiusanneet, pysyttelivät useimmiten ulkona kiusaamistilanteissa, todennäköisesti peläten, että heitä kohdeltaisiin samalla tavalla, jos he puuttuisivat tilanteeseen, omaa tilannettaan kuvailee nainen, 22. Kyselyyn vastasi muuta henkilö, joka kertoi olleensa paitsi kiusattu myös itse kiusaaja. Myös kiusaajina he kokivat, ettei asiaan puututtu. Heille kiusaaminen saattoi olla keino päästä mukaan jengeihin tai kääntää huomio pois itsestä. – Lähdin itse kiusaamiseen mukaan, jotta minun oma kiusaaminen unohdettaisiin ja siirtyisi johonkin muuhun, 28-vuotias vastaaja kertoo. Hän kertoo häpeävänsä ja katuvansa sitä, että alkoi itse kiusata muita. – Ainut asia, mitä kadun elämässä, on kiusaaminen, hän toteaa. Useimpien vastaajien osalta kiusaaminen loppui vasta sitten, kun koulu loppui ja hän itse tai kiusaajat siirtyivät muualle opiskelemaan. Kiusaamisen jäljet ovat kuitenkin seuranneet aikuisuuteen. 35-vuotias nainen kuvailee koulukiusaamisen vaikuttaneen hänen koko elämäänsä: itsetuntoon, ihmissuhteisiin ja mielenterveyteen. Myös monet muut vastaajat kertovat kiusaamisen vaikuttaneen omaan käyttäytymiseen. Eräs vastaajista kertoi ryhtyneensä yläkouluikäisenä varastamaan, jotta saisi merkkivaatteita, joihin ei muuten ollut varaa. Toinen taas joutui hoitoon syömishäiriön takia, joka ainakin osittain johtui koulukiusaamisesta. – Joka kerta, kun lehdestä näkee, että joku on riistänyt henkensä tai yrittänyt kiusaamisen takia, sattuu niin pirusti.