Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

”Onko osallistuva budjetointi kaikkien oikeus?”, pohtii Mirka Massinen mielipiteessään

MIELIPIDE. Janakkala on napannut kopin ajankohtaisesta, trendikkäästä aiheesta: asukasosallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Kunnan nykyinen osallisuusohjelma on ollut voimassa 1.6.2019 alkaen. Siinä on määritelty tavoitteet ja keinot kuntalaisten äänen kuulemiseen. Viime vuonna pääsimme osallistumaan osallistuvaan budjetointiin ja ehdottamaan, sekä äänestämään varatun rahasumman (50 000€) käyttämisestä. Raha päädyttiin äänestyksen seurauksena käyttämään Turengin tekonurmen katsomoon, sekä mopoharrastajien tapahtumapäivään, joka toteutettiin syyskuussa. Myös Turengin taajaman viheralueet saivat uuden ilmeen tästä budjetista. Taas on aika tuoda kuntalaisena omat ajatuksensa esiin. Tänä vuonna osallistavan budjetoinnin kautta vaikuttaminen tapahtuu, jos mahdollista, vielä lähempänä kuntalaista. Kunta on jaettu seitsemään alueeseen ja jokaiselle asuinalueelle on varattu 7000 euroa käytettäväksi kuntalaisten esiin nostamaan teemaan. Se voi olla kuntalaisten hyvinvointia koskevaa tekemistä, koulutusta tai jotakin konkreettisempaa, kuten vaikkapa liikuntavälineitä. Osallistamisohjelma alleviivaa läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Kunnan verkkosivuilla on nähtävillä meneillään olevat ja viime vuonna suunnitellut, sekä toteutuneet osallistamistoimet. Moni hyvä hanke on kantanut alusta loppuun, vaikka harmittavan monta konkreettista ideaa onkin jäänyt suunnittelutasolle. Läpinäkyvyys kunnan toimintatavoissa tuo arvostusta ja vain tästä arvostuksesta käsin ympäröivällä yhteisöllä on aidosti tilaa osallistua ja vaikuttaa. Hyvinvointiyhteiskuntamme muutoksesta on puhuttu jo pitkään. Edessä on väistämättömiä yhteiskunnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Vanha auktoriteettiusko ja oletus siitä, että ihmiset ovat kykenemättömiä osallistumaan omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon eivät enää istu maailmankuvaamme. Halu tulla holhotuiksi on vaihtunut vapauden kaipuuseen ja yksilökeskeisyyden korostumiseen, markkinoiden haistaessa tässä mahdollisuutensa. Kunnan tarkoituksena on varmasti kuntalaisten hyvinvoinnin tukemisen lisäksi houkutella osallisuuskampanjallaan uusia kuntalaisia ja vedota erityisesti perheenperustamisiässä oleviin tontin ostajiin. Siinä kampanja osuukin ytimeen – tämän päivän nuorilla aikuisilla on selkeä visio siitä, että jokaisella on oikeus osallistua, tehdä, jakaa ja toimia. Aiemmat sukupolvet vaikuttivat vaalien, liittojen ja kirkon kautta, tämä uusi sukupolvi tuo äänensä esiin somessa- lupaa kyselemättä. Jouduin etsimään ja klikkailemaan kunnan verkkosivuilla tovin, ennen kuin pääsin lomakkeeseen käsiksi ja rustailemaan lasten kanssa oman ehdotukseni asuinalueellemme suunnattujen varojen käytöstä. Mielessäni kuitenkin käväisi, että tämä vaikuttamisen muoto ei lähde järin tasa-arvoisesta lähtökohdasta. Ja onko se silloin aitoa osallisuutta lainkaan, jos vaikuttamisen mahdollisuudet kohdennetaan lähinnä someseuraajille ja aktiivisille netin käyttäjille? Järjestelmien jäykkyyden on muututtava, mutta arvoperustan ei tarvitse muuttua mukana. Mökin muori tai ostarilla hengaava teini ei näillä keinoin tule kuulluksi. Vaikka juuri heiltä löytyisi arjessa koettuja todellisia muutostarpeita ja innovoinnin potentiaalia. Haavoittuvassa asemassa olevien kuntalaisten parissa toimivat voisivatkin kerätä ehdotuksia asiakasryhmiltään ja tuoda ne rikastamaan osallistamisohjelmaa. Osallistuminen voimauttaa, tuo todelliset tarpeet esille ja sitouttaa yhteiseen. Mistä sen tietää, jos sieltä tupsahtaisikin helmiä, jotka jalostettaisiin kunnan toimesta tekojen tasolle? Mirka Massinen