Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Janakkalan eteläkärkeen tulee uusi yritysalue – Kunta kaavoittaa nyt ensimmäistä kertaa yksityisessä omistuksessa olevaa raakamaata: ”Riihimäeltä loppuu tila”

Janakkala kaavoittaa parhaillaan kunnan eteläkärkeen Punkaan, aivan Riihimäen rajalle, uutta yritysaluetta. Jos kaikki sujuu hyvin, alueella toimii viiden vuoden päästä kahdesta kolmeen isoa yritystä. Yritysalue on noin kolmenkymmenen hehtaarin kokoinen ja puolitoista kilometriä pitkä. Sijainti on liikenteen solmukohdassa: idästä aluetta rajaa Helsinki–Tampere-moottoritie, lännestä 130-tie ja etelästä 54-tie. Siemen Punkan alueen kehittämiseen on tullut elinkeinoelämältä. Alueen isoimmat maa-alat ovat yritysten omistuksessa, ja yhteensä maanomistajia on vajaa kymmenen. Kolme maanomistajista on yrityksiä: myös maanjalostusbisnestä tekevä H. G. Paloheimo oy, kuljetus- ja logistiikkapalveluita tarjoava Okline oy ja ilotulitteiden maahantuoja Moxom Oy. Tosin Moxom on myynyt maapalansa linja-autoliikennettä tuottavalle Lehdon Liikenne oy:lle, jonka haltuun alue siirtyy vuodenvaihteessa. – Kaavoitus vastaa kahden ison yrityksen välittömiin tarpeisiin. Kumpikin kärsii tila-ahtaudesta ja vähän epäsuotuisasta sijainnista, jota parannetaan uusilla liittymillä. Maansa eteenpäin myy Paloheimo, joka on kiinteistöjalostaja ja keskittyy osin liiketoiminnassa siihen, Janakkalan kunnan elinvoimapäällikkö Ismo Holstila kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Elinvoimapäällikön mukaan yritysten kiinnostus ja sitoutuminen alueeseen kertoo, että kaavoitettavan paikan sijainti toimii. Riihimäen puolella ja hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitsevat alueet alkavat olla täyteen kaavoitettuja. – Riihimäeltä loppuu tila, mutta nyt talousalue katkeaa vain hallinnolliseen rajaan, ei mihinkään luonnolliseen rajaan. Kun tiestö on valmiina, investoinnit ovat aika pieniä. Riski alueen käyttöönottoon taloudellisesti on aika mitätön. Yksityisen maan kaavoittaminen käy nopeasti Alueesta tekee poikkeuksellisen se, että Janakkalan kunta kaavoittaa nyt ensimmäistä kertaa yksityisessä omistuksessa olevaa raakamaata. Aikaisemmin kunta on kaavoittanut vain ostamaansa maata ja myynyt sitten kaavoittamiaan tontteja eteenpäin. – Se, miten nyt menetellään, oli poliittinen päätös ja vakavan sopimisen paikka, Holstila kertoo. Yksityisen maan kaavoittaminen toimitiloiksi sujuu huomattavasti nopeammin kuin tilanne, jossa kunnan pitäisi ensin hankkia maa kaavoittamista varten itselleen. Nyt kunnan ei ensin tarvitse käydä strategista keskustelua maan hankkimisesta, sopia maanomistajien kanssa ostamisesta tai hankkia pankilta rahoitusta. Se säästää aikaa, sillä pelkästään neuvottelut maanomistajien kanssa voivat nielaista vuoden tai jopa vuosikymmeniä. Holstila: ” Joskus maanosto odottaa sukupolven, kunnes omistaja vanhenee ja hänen maatalouselinkeinonsa loppuu tai kunnes perilliset myyvät maan.” – Itse kaavoittamiseen menee vuosi pari. Nyt pääsimme prosessin kolmanteen vuoteen suoraan. Yksityisen maan kaavoittaminen merkitsee myös, että kunnan ei tarvitse sitoa omaa omaisuuttaan maahan. ”Jos jokainen häärää erikseen, ei siitä tule yhtään mitään” Ismo Holstilan mukaan kaikkiin alueen maanomistajiin on otettu yhteyttä, mutta jokaisen kanssa jatkosta ei ole vielä päästy neuvottelemaan. Kunnan tavoite on solmia maankäyttösopimukset kaikkien maanomistajien kanssa. – En usko, että kenenkään kanssa syntyy konfliktia. Maanomistajat, jotka eivät lähde mukaan, eivät lähde. Emme pakota, vaan koitamme sopia, Holstila sanoo. Elinvoimapäällikkö muistuttaa, että osa omistajista on maapalojensa suhteen passiivisempia kuin ammattisijoittajat. Niin käy helposti, jos oman kappaleen maata on saanut esimerkiksi perintönä. Holstilan arvion mukaan tonttimaana Punkan alue on moninkertaisesti arvokkaampi kuin esimerkiksi talousmetsänä. Hän kertoo, että alueen kehittäminen yksin tulee tyyriimmäksi kuin yhdessä tekeminen. – Nyt kustannukset sovitaan ja jyvitetään yhdessä. Jälkikaavoitus on kalliimpaa. Jos tarvitset kadun ja se tulee vain sinua varten, sinä myös maksat kadun eikä kukaan jaa kustannuksia, Holstila sanoo. – Jos jokainen häärää itsekseen ja erikseen, ei siitä tule yhtään mitään. Eikä siitä tahdo ainakaan viivan alle jäädä mitään. Eri asia on ammattimaisesti toimivat tahot. ”Ei mitään järkeä ostaa koko väliä, vaikka se kuinka kasvukäytävää olisi” Entä mitä iloa kalliista kaavoitusprosessista on Janakkalan kunnalle? Elinvoimapäällikön mukaan työpaikkoja ja verotuloja. – Kunnan osuus tulee verokertymästä ja kansantuotteesta. Mitä aikaisemmin lähdemme liikkeelle, sitä aikaisemmin pääsemme kiinni verotuloihin ja yhteisötuottoihin, Holstila sanoo. Tulevaisuudessa yritysaluetta on tarkoitus laajentaa itään moottoritien yli. Laajentaminen otetaan huomioon nyt tekeillä olevassa yleiskaavassa, joka koskee noin yhdeksän neliökilometrin kokoista aluetta. Sen sijaan Tervakosken keskustan ja Punkan yritysalueen väliin jäävää aluetta kunta ei Ismo Holstilan mukaan tule juuri kehittämään seuraavien 30–40 vuoden aikana. – Tervakosken ja Riihimäen väli on 7,5 kilometriä. Meillä ei ole mitään järkeä ostaa koko väliä, vaikka se kuinka kasvukäytävää olisi. Kasvakoot metsää kuten tähänkin asti. Kunta ei ole tässä kohdassa oikea omistajataho.