Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Hirvikärpänen kyttää saalista pusikossa ja hyökkää ihmisen päälle

Hirvikärpänen kyttää saalista istumassa pusikossa pää alaspäin. Pitkänomaisilla silmillään se näkee hyvin. Kun hirvi tai pahaa-aavistamaton ihminen kulkee alta, se hyökkää kyytiin. Näin kuvaa hirvikärpäsen käyttäytymistä hyönteistutkija Reima Leinonen . Hirvikärpänen saattaa helposti eksyä varsinaisesta isännästä, vaikkei se ihmisen iholla tai hiuksissa pystykään lisääntymään. – Se on niille harakiri, kun ne yrittävät ihmisen iholle ja pudottavat siipensä. Ne voivat toki pistää ihmistäkin ja ihmiselle voi tulla kutiseva paukama. Mutta ihmisestä ei ole sille isännäksi. Hirvikärpäsen imukärsän ote on vahva. – Entinen kollega sanoi ilkikurisesti, että pitää olla pihdit ja sakset, että ne saa hengiltä, kainuulainen Leinonen kuvailee. Karva suojaa kylmältä Poikaset kuoriutuvat koteloista heinä-elokuun vaihteesta alkaen. Parittelun jälkeen naaras hakeutuu hirven turkkiin, jonka ontto karva suojaa sitä kylmältä. Naaras imee koko ajan hirvestä verta ja yksi elävä poikanen kehittyy sen sisällä. Valmiin kotelon se pulauttaa ulos ja kotelo painuu maahan odottamaan seuraavaa kesää. Syksyn aikana poikasia ehtii kehittyä naaraan sisällä muutamasta puoleen kymmeneen. Yhdessä hirvessä voi olla hirvikärpäsiä toistakymmentä tuhatta. Tiaisten ravintoa Hirvikärpäsiä esiintyy kaikkialla siellä missä hirviäkin. Isänniksi kelpaavat myös peurat ja porot ja levinneisyys onkin jo saavuttanut poronhoitoalueen. – Ihan pohjoisimmassa Lapissa se ei pysty selviytymään talvesta. Se on testattu Kilpisjärvellä. Hirvikärpäsellä on oma paikkansa ekosysteemissä. Sen koteloita ja kuoriutuvia aikuisia käyttävät ravintona ainakin tiaiset ja päästäiset. – Jännää on, ettei tiedetä, että niillä olisi loispistiäisiä tai kärpäsiä. Aika monella hyönteisellä loiset pitävät kantaa kurissa. Selviytyy pesukoneen pyörityksestä Hirvikärpäsen saalistus perustuu pitkälti sen näkökykyyn. Turkin väritykseen ei siis kannata pukeutua, vaan pikemminkin päällä pitäisi olla vaaleaa vaatetta. Leinonen on kuullut, että sitkeät hirvikärpäset selviävät myös pesukoneen pyörityksestä. Siksi maastopäivän jälkeen kannattaa vaatteet tarkastaa. Läheskään kaikkiin ihmisiin eivät hirvikärpäset tartu. Leinonen kertoo itse olevansa yksi heistä. Pääsääntöisesti hirvikärpänen tekee pieniä lentoja, mutta on näyttöä, että ne ovat lentäneet suolla kävelevän hirven perässä parvina. Hirvikärpänen etsii isäntää pakkasiin saakka ja vaivaa myös ihmistä siihen saakka. – Pimeällä ne eivät varmaankaan liiku. Muuten kaikki kelit käyvät, mutta toki aurinkoiset kelit ovat niille helpompia liikkua.