Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Nyt kaikki syväkyykkyyn! – Näin otat käyttöön ikiaikaisen taidon ja jalostat siitä vetreyttävän jumpan

Syvä, rento kyykky on fysioterapeutti Matti Melanen mukaan yksi perusasennoista, joka länsimaisessa kulttuurissa on likimain istuttu kuoliaaksi. Toisin on esimerkiksi monissa Aasian tai Afrikan maissa, joissa kyykky on edelleen tavallinen tapa olla ja toimia. Nyt puhutaan kyykystä erityisesti lepoasentona, vaikka syvään kyykkääminen voi olla myös tehokas lihaskuntoliike. Minkä ihmeen takia aikuisen ihmisen pitäisi ylipäätään vääntäytyä kyykkyyn, kun sohvalla tai penkillä voi istua paljon mukavammin? Polviin sattuu, nilkat eivät taivu ja tasapaino pettää. Mahakin tuntuu olevan tiellä, joten puhe rennosta kyykkimisestä kuulostaa lähinnä hyvältä vitsiltä. Juuri siksi, Matti Melanen vastaa. –Nivelet on rakennettu liikkumaan määränsä mukaan. Jos tuota määrää ei käytä, joku kohta nivelessä alkaa ennen pitkää panna vastaan. Nivel on terve juuri silloin, kun se tekee sitä, mihin se on tarkoitettu. Kadonnutkin liikkuvuus palaa Melasen mukaan syväkyykky ylläpitää niin nilkkojen, polvien, lonkkien, lantion kuin selänkin liikkuvuutta. Kyykyn avulla kadotettua liikkuvuutta voi myös palauttaa. Suuri liikerata tarkoittaa myös, että nesteet liikkuvat ja nivelet saavat samalla voitelua. –Jos kyykky toimii, toimii moni muukin asia. Pienillä lapsilla kyykkiminen on yhä luontevaa. Legopalikoiden rakentaminen, hiekkakakkujen taputteleminen ja moni muu puuha tapahtuvat näppärästi kyykkyasennossa. –Lasten kyykkiminen vähenee viimeistään kouluun mennessä, kun heiltä aletaan vaatia vaatia paikallaan istumista monta tuntia päivässä. Kyse on myös mallioppimisesta: koska aikuiset eivät tapaa kyykistellä, myös lapset lopettavat sen aikanaan - ja jäykistyvät vähitellen. Anna kehollesi aikaa Jokaisen matka kohti mukavaa kyykkyoleilua on yksilöllinen. Vaikka takapuoli jäisi ensin puolen metrin päähän maasta, joka paikkaa kiristäisi ja kolottaisi ja vaikka asentoa pystyisi pitämään aluksi vain viisi sekuntia kerrallaan, silti kannattaa lähteä kokeilemaan, Melanen kirittää. Kehoaan kuitenkin saa ja pitääkin kuunnella. Jos kyykky ei viime vuosikymmeniltä ole tuttu asento, keho ei todennäköisesti pidä yhtäkkisestä humpsahduksesta syvälle kyykkyyn. Melanen muistuttaa, että rasitus on hyvä asia, kipu sen sijaan ei. –Jos tuntuu kipua, pitää palata takaisin siihen pisteeseen, jossa tuntuu vain rasitusta. –Olemme tottuneet odottamaan tuloksia heti tai viimeistään huomenna. Kehon rakenteiden ja toiminnan muuttaminen vie aina aikansa. Lopulta muutos on viitsimisestä kiinni, varsinkin jos tekeminen tuntuu aluksi hankalalta. Kyykystä eteenpäin Liikkuvuuden lisäksi kyykistely lisää voimaa, kehon hallintaa, kestävyyttä ja venytystä. Rentoon kyykkyyn pääseminen ei Melasen mukaan kuitenkaan ole huikea supersuoritus vaan pikemminkin normaali toiminnan taso. Kun kyykyssä oleminen alkaa tuntua siedettävältä, voi kyykkyasennosta lähteä aukomaan esimerkiksi lonkkien tai selän liikkuvuutta. Melasen mielestä olisi tärkeää ylipäätään kokeilla sellaisia liikkeitä ja asentoja, joihin saattaa joutua yllättäen esimerkiksi tasapainon horjuessa. Matti Melanen komentaisikin mieluusti kaikki matolle kontilleen. –Kierrot ovat hyväksi. Pyöri, konttaa ja ryömi. –Ja opettele samalla tuntemaan omaa kroppaasi. Juttu on julkaistu aiemmin toukokuussa 2016. Sitä on muokattu kesäkuussa 2018. Se julkaistaan nyt lokakuussa 2019 uudestaan Selkäviikon kunniaksi. Kyykkyasennon tulisi olla mahdollisimman luonteva, siksi se on jokaisella vähän erilainen. Päätä treenata päivittäin, kunnes kyykky tuntuu mukavalta. Päivittäinen harjoitteluaika voi olla vaikkapa 5, 15 tai 30 minuuttia. Kerää aika pienistä palasista päivän mittaan. Aseta jalat vähän lantiota leveämmälle. Etsi oma luonteva haara-asentosi. Säädä varpaiden aurauskulma itsellesi sopivaksi. Kyykkiminen on luultavasti helpompaa, jos varpaat osoittavat vähän ulospäin. Käännä polvet varpaiden suuntaan. Jos kyykky tuntuu hankalalta tai meinaat kaatua taaksepäin, laita harjoitusten alussa kantapäiden alle kirjat korokkeeksi. Vähennä korotusta, kun kyykky alkaa sujua. Kyykistele mieluiten paljain jaloin. Pidä selkä rentona, älä kökötä suoraselkäisenä kuin painonnostaja. Aloita pienestä ja pidennä kyykkimisaikaa vähitellen. Ota kyykkiminen osaksi päivittäistä tekemistä. Kyykyssä voit esimerkiksi juoda kahvit, odottaa bussia, pestä hampaat, puhua puhelimeen ja katsoa uutiset. Istumatyöläinen: Voit myös tehdä töitä kyykkyasennossa! Nosta silloin tietokone vaikkapa pienen laatikon päälle. Mitä helpommaksi kyykkiminen muuttuu, sitä enemmän sitä voi ottaa käyttöön arjessa. Mitä enemmän kyykkiminen tulee tavaksi tehdä asioita, sitä vähemmän se kaipaa harjoittelua. Lähde: Fysioterapeutti Matti Melanen