Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Kodinhoidontuen kuntalisän maksaminen palautettiin valmisteluun: ”Eikö tässä olisi yksi vetovoimatekijä ympäristökuntiin nähden?”

Janakkalan kunnanvaltuusto päätti esityksen vastaisesti palauttaa kodinhoidontuen kuntalisän maksamisen takaisin valmisteluun. Päätös tapahtui yksimielisesti ilman äänestystä. Kunnanhallitus esitti valtuustolle, että kodinhoidontuen kuntalisää ei palauteta Janakkalassa. Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Maarit Sihvonen oli antanut Piia Aitto-ojan (kd) tekemään valtuustoaloitteen vastauksen, jossa palauttamista ei puollettu. Piia Aitto-oja kuitenkin teki valtuuston kokouksessa esityksen, että aloite palautetaan takaisin valmisteluun. – Lapsiperheköyhyys, perheiden hyvinvointi, resurssipula varhaiskasvatuksessa. Tällaisia käsitteitä vilahtelee poliitikkojen puheissa tuon tuosta erityisesti tänä keväänä. Eikö olisi jo aika ryhtyä sanoista tekoihin? hän kysyi valtuustolta. Aloitteen vastauksessa kerrottiin, että muun muassa Hämeenlinna ja Riihimäki ovat luopuneet kuntalisästä, samoin ovat tehneet monet muut kunnat. – Eikö Janakkalalla olisi nyt tuhannen taalan paikka erottua naapurikunnista lapsiystävällisenä kuntana? Eikö tässä olisi yksi vetovoimatekijä ympäristökuntiin nähden? Aitto-oja kysyi. Hän korosti, että lapsen hoitaminen kotona tai päivähoidossa on jokaisen perheen oma päätös, mutta kunnan tulee tukea eri vaihtoehtoja. Lisäksi Aitto-oja vetosi muun muassa kustannuksiin. – Vastauksessa laskettiin, että alle 3-vuotias lapsi, joka saa kodinhoidontukea ja kuntalisää, tulee maksamaan kunnalle noin 6 000 euroa vuodessa. Vertailun vuoksi kerron, että valtakunnallisten lukujen mukaan alle 3-vuotias lapsi maksaa kunnalle keskimäärin noin 17 000 euroa vuodessa. Yksikin kotihoidon valitseva perhe tuottaa kunnalle siis yli 10 000 euron vuotuisen säästön, Aitto-oja huomautti. Monelle perheelle merkityksellinen asia Piia Aitto-ojan ehdotusta kannatti ensimmäisenä Suvi Pesonen (kesk). – Millaista on vuonna 2019 olla alle 3-vuotiaan lapsen vanhempi? Moniko meistä päättäjistä on sellaisia? Politiikan pitäisi kutsua luokseen ihmisiä, jotka elävät ruuhkavuosien kiitoradalla. Heillä on käytännön kokemus kurahousu- ja vaippa-arjesta, jota ei ole aika ehtinyt kirkastaa kultareunuksin. Maamme valtuustot, myös meidän Janakkalan, kaipaisi kipeästi äitejä ja isejä, jotka kantavat puklurätti olallaan pientä nyyttiä ja syöttävät toisella kädellä taaperoa syöttötuolissa. He ovat parhaita arjen asiantuntijoita, Pesonen totesi. Hän kertoi, että Suomessa elää 120 000 lasta tälläkin hetkellä köyhässä perheessä. Heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajataloudet ja monilapsiset perheet. – Jotta lapset ja heidän vanhemmat tulisivat mahdollisimman tuottaviksi tälle yhteiskunnalle, tulee kasvuolosuhteet ja arki olla sellaisia, että kummatkin voivat hyvin. Tuottavuutta on mahdollista saavuttaa vain ja ainoastaan viisaalla päätöksenteolla. Valtuustossa päätämme asioista, jotka vaikuttavat kuntalaisten jokapäiväiseen elämään. Viisaat päätökset edellyttävät kuitenkin viisaita ihmisiä. Suvi Pesonen muistutti, että kuntalisän palauttaminen saattaa olla joillekin perheille hyvin merkityksellinen asia. –Kuntalisä voi olla juuri se asia, jolla perhe pärjää taloudellisesti. Jollekin äidille tai isälle se on juuri se asia, joka mahdollistaa töihin palaamisen hiukan myöhempään. Silloin paluu on kaikille hiukan pehmeämpi, kun lapsi ehtii kasvaa hiukan. On turha sanoa, että meillä ei ole rahaa, sillä tämä ei ole rahakysymys vaan arvokysymys. Tuottavuus vaatii myös sijoittamista tulevaan. Myös Kuura Helanen (vihr) ja Tapio Eerola (kesk) kannattivat ehdotusta. – Siitä on nyt kuusi vuotta kun olin puoli vuotta kodinhoidontuella meidän pojan kanssa. Se oli ehdottomasti yksi parhaista ajoista koko elämässäni. Kyllä sitä pitkään mietittiin, ja kuntalisä oli hyvin ratkaiseva asia. Pieni rahasumma, mutta meidän perheen yhteisissä tuloissa hyvin merkittävä, Helanen kertoi kokouksessa.