Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Etkö tiedä, ovatko rokotuksesi voimassa? Riski koskee satoja tuhansia suomalaisia - Piikin saisi ilmaiseksi

Suomessa ei ole rokotuksista sellaista koko maan kattavaa rekisteriä, josta näkisit heti, mitä rokotuksia olet saanut ja milloin olet ne saanut. Sinun on siis itse tiedettävä, mitä rokotuksia olet missäkin elämänvaiheessa saanut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on perustanut Suomeen valtakunnallisen rokotusrekisterin, mutta se on väline, jolla THL seuraa ja arvioi kansallisen rokotusohjelman kattavuutta, hyötyjä ja turvallisuutta. Rokotusrekisteri kattaa julkisessa perusterveydenhuollossa annetut rokotukset. Tulevina vuosina tietoa saadaan myös erikoissairaanhoidossa ja yksityisessä terveydenhuollossa annetuista rokotuksista. Yksityisen ihmisen on edelleen itse pidettävä huoli siitä, että omat rokotukset ovat kunnossa. Toistaiseksi ne tiedot ovat olleet lähennä paperilla erilaisilla korteilla. Nippu rokotustodistuksia Lapsena rokotuksesi merkitään neuvolakorttiin. Rokotukset annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaan. Kouluaikana saadut rokotukset merkitään rokotuskorttiin. Jos aikuisena menet armeijaan, saat sieltä taas uuden rokotuskortin. Kaikki nämä rokotuskortit pitäisi säilyttää. Olisi hyvä, että rokotuskorttisi tiedot merkittäisiin aina uuteen työpaikkaan mennessä työterveyshuollon tietoihin. Kun vaihdat työpaikkaa, pyydä työterveyshuollosta mukaasi päivitetyt rokotustietosi. Omakanta.fi:ssä ei ole välttämättä kaikkia rokotustietojasi, jos et ole niitä sinne itse kirjannut. Jos matkustat paljon eksoottisissakin kohteissa esimerkiksi työsi vuoksi sinulla voi olla erikseen vielä keltakuumerokotustodistus, joka vaaditaan tiettyihin maihin matkustavilta. Hälytysikä on 35 Jos olet hukannut lapsuudenaikaisen rokotekorttisi, vanhempasi voivat ehkä muistaa, mitkä rokotukset olet saanut tai mitä tauteja olet sairastanut. Jos olet saanut kaikki lasten rokotusohjelman mukaiset rokotukset, ei sinulla rokotusten osalta ole aikuisena muistettavana kuin ottaa jäykkäkouristusrokote 20 vuoden välein eli ikävuosina 25, 45 ja 65. Yli 65-vuotiaiden kannattaa uusia jäykkäkouristusrokote 10 vuoden välein. Jäykkäkouristusrokotukset on aloitettu lapsille ja nuorille jo 1950-luvulla, joten sen ovat melkein kaikki joskus koulussa saaneet. – Kuitenkin, jos ei nyt tiedä viimeisen 20 vuoden aikana jäykkäkouristusrokotusta saaneensa, se kannattaa ottaa, Kontio neuvoo. – 35-vuotiaana viimeistään tulisi ottaa jäykkäkouristusrokote, jos ei muista mitään rokotuksia koulun jälkeen saaneensa, neuvoo erityisasiantuntija Mia Kontio THL:stä. Julkisella puolelle rokote on ilmainen. Ilmaiseksi MPR-varmistus Kaikilla aikuisilla tulisi myös olla kahden rokotuskerran antama suoja tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Tätä kolmea tautia vastaan annettavaa rokotetta kutsutaan MPR-rokotteeksi. – Jos ei ole varma omasta rokotussuojastaan, voi terveyskeskuksesta hakea ilmaisen MPR-rokotteen, Kontio sanoo. MPR-tautien osalta suurin epävarmuus on Kontion mukaan 1965-1975 syntyneissä. He eivät välttämättä ole näitä tauteja sairastaneet, eivätkä kaikkia rokotuksia saaneet. Ennen vuotta 1965 syntyneet taas ovat hyvin suurella todennäköisyydellä taudit sairastaneet. Mahdollisesti muitakin Poliorokotetta tarvitsevat vain riskialueille lähtevät, sieltä palaavat ja heidän lähipiirinsä. Talviaikaan suositellaan influenssarokotetta vuosittain yli 65-vuotta täyttäneille ja muille riskiryhmään kuuluville. Tietyin paikoin Suomea suositellaan otettavaksi puutiaisaivotulehdusrokote eli punkkirokote. Hepatiittirokotetta suositellaan henkilön elinolosuhteiden mukaan. Lisää tietoa riskiryhmiä koskevasta rokotusohjelmasta löytyy täältä . Matkailijan terveysoppaasta löydät tietoa niistä rokotteista, joita suositellaan matkailuun liittyen.