Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Kunnanhallitus päätti Tervakosken terveysaseman ja Turengin kouluhankkeen ensimmäisen vaiheen rahoitusmalleista – Lainan sijaan valittiin leasing

Janakkalan kunnanhallitus päätti kokouksessaan maanantaina sekä Tervakosken uuden terveysaseman että Turengin kouluhankkeen ensimmäisen vaiheen rahoitusmalleista. Kokous päätti, että molemmat hankkeet toteutetaan kiinteistöleasingilla. Toisena vaihtoehtona uudisrakentamiselle oli taselainan ottaminen. Kiinteistöleasing on luonteeltaan pääomavuokrausta, ei omaisuuden hankintaa. – Kiinteistöleasing on kilpailutettavissa samoin kuin laina, mutta se on hivenen hinnakkaampaa kuin lainarahoitus. Nykytiedon mukaan hintaero lainarahoitukseen verrattuna ei kuitenkaan ole suuri, sillä taselainan ja kiinteistöleasingin ero on n. 0,1-0,15 %-yksikköä, kunnanjohtaja Tanja Matikainen kertoi kokoukselle esityksessään, jossa hän puolsi kiinteistöleasingia. Tervakosken terveyskeskushankkeen osalta tämä tarkoittaisi mahdollisesti noin 100 000 euron lisäkustannusta leasingvuokra-aikana verrattuna taselainalla investointiin. Terveyskeskushankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 4,2 miljoonaa euroa. Turengin koulu- ja monitoimikeskushankkeen osalta tämä tarkoittaisi mahdollisesti noin 45 000 euron vuosittaista lisäkustannusta verrattuna taselainalla investointiin. Kahdenkymmenen vuoden aikana lisäkustannus olisi siten noin 900 000 euroa. Hankkeen kokonaishinta-arvio on 24,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöleasingissa kiinteistön omistus on rahoittajalla leasingkauden ajan ja sen jälkeen kunnan on mahdollista joko lunastaa kohde itselle, osoittaa sille uusi ostaja tai sopia rahoittajan kanssa uudesta leasingkaudesta. Kiinteistöleasingista on mahdollista vaihtaa taselainalle ilman ylimääräisiä kustannuksia aina marginaalin tarkistushetkellä. – Lainan nosto lisää kunnan taseessa pitkäaikaista vierasta pääomaa ja vaikuttaa siten tilinpäätöksen tunnuslukuihin, kuten kuntakonsernin lainamäärään sekä suhteelliseen velkaantumiseen. Edellä mainitut tunnusluvut ovat ns. kriisikuntakriteereitä, joita noudatetaan vuoden 2019 tilinpäätökseen saakka. Uusia kriisikuntakriteereitä noudatetaan ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten tunnuslukujen perusteella. Uusissa kriisikuntakriteereissä on huomioitu konsernin lainamäärän lisäksi myös konsernin vuokravastuut, joka leasing-hankinta on. Näin ollen molemmat rahoitusmuodot tulevat huomioiduksi kriisikuntakriteereitä tarkasteltaessa, kunnanjohtaja kertoi Hänen mukaansa kiinteistöleasingin etu suhteessa taselainaan on mahdollisuus jaksottaa koko leasingkaudelle rakentamishankkeen vaatimat suunnittelu- ja purkukustannukset.