Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Lopetetaan lomalla pröystäily

Kouluvuosi on päässyt jälleen käyntiin ja koululaisten kesäloma on vain muisto. Arki on alkanut. Samalla on alkanut arjen raadollisuus, kuten muun muassa aikaiset aamuheräämiset. Aikaiset aamuheräämiset ovat kuitenkin vain pieni tekijä sen suuren raadollisuuden rinnalla, joka valitettavalla tavalla näkyy tämän päivän kouluissa ja raastaa monen lapsen rintaa. Loma on toisille lapsille ihanaa ja aurinkoista aikaa. Toisille se on kaikkea muuta. Tai jos ei loma, niin loman jälkeinen aika. Toiset, kun ovat käyneet läpi kaikki huvipuistot, seikkailuradat ja Välimeren aurinkorannat. Toiset sen sijaan eivät ole käyneet missään. Ei ole käyty vuoristoradoissa eikä possujunissa eikä edes aurinkorannoilla Kalajoella tai Yyterissä. ”Käydääs läpi, mitä ootte tehneet lomalla” – on monelle koululaiselle tuskaa ja paniikkia aiheuttava kysymys ensimmäisenä koulupäivänä. Mitä kertoa, kun ei ole mitään kerrottavaa. Tai ei ainakaan mitään niin hienoa, kuin vieressä istuvalla Matilla tai Maijalla. Lomien sisällöstä on tullut kilpailu, jossa vain osa lapsista voi pärjätä. Joku saa aina osakseen ihmetystä – ”Mitä, etteks te oo käyny missään reissussa?” Mistä on syntynyt käsitys siitä, että hyvä loma sisältää menemistä ja tulemista, hupia ja hattaraa sekä paksua lompakollista euroja? Ja koska lapset ovat alkaneet arvottamaan toisiaan sen mukaan mitä on lomalla tehnyt? Eikö kotona oleminen, kirjojen lukeminen ja mummolassa käyminen enää ole mitään? ”Mitä ihmettä te aikuiset ootte taas puuhanneet” – voisi olla kysymys meille aikuisille, jotka olemme synnyttäneet tähän maahan lastenluokkayhteiskunnan. Yhteiskunnan, jossa lapsiköyhyys rehottaa ja jossa lomakin on kilpa. Kilpa, jossa voittaa se, jonka lompakko on paksuin ja jossa pisteitä saa vain hankituista asioista ja tavaroista. ”Ope, eks sä keksi mitään muuta?” – voisi olla kysymys meille opettajille, jotka loma loman jälkeen aloitamme koulutyön samalla kysymyksellä. Tosiasia on toki se, että jokainen viettää lomansa omalla tavallaan. Toiset kiertävät maailmaa, toiset samoavat lähimetsiä, kolmannet lukevat kaikki kirjaston kirjat ja neljännet seikkailevat seikkailuradoilla livenä tai virtuaalisesti. Annetaan jokaisen nauttia lomastaan sellaisena kuin sen on viettänyt ja lopetetaan lomalla pröystäily. Ja tehdään tästä yhteiskunnasta sellainen, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus ihanaa ja aurinkoiseen lomaan. Niin ja, mummolassa käyminen on todellakin rock!