Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

Mikä on kunnanvaltuutetun tehtävä ja tavoite?

Kari Marttinen kritisoi kolumnissaan "Työntekijä luottamushenkilönä" (Janakkalan Sanomat 24.12.19) oman kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden toimimista kunnanvaltuutettuina, koska "työntekijän ja päättäjän roolit menevät liian helposti sekaisin". Marttinen ei kuitenkaan anna yhtään esimerkkiä tilanteesta, jossa roolit olisivat menneet "liian" ja "helposti" sekaisin. Emme siis tiedä, perustuuko Kari Marttisen väite olettamukseen, kokemukseen vai tulkintaan. Kyseenalaistamalla valtuutetun motiivit toimia luottamustehtävässä Marttinen tulee pohtineeksi, edustaako valtuutettu "jotakin erityishanketta". Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että esimerkiksi me opettajavaltuutetut olisimme osaltamme olleet lobbaamassa koulukeskushankkeiden etenemistä. Marttisen tulkinta on kuitenkin virheellinen. Koulukeskusten suunnittelu ja eteenpäin vieminen aloitettiin jo edellisen valtuuston toimesta. Kuten muistamme, lopullinen päätös tehtiin nykyisessä valtuustossa suorastaan historiallisella nuijan kopautuksella, ilman yhtään puheenvuoroa tai äänestystä. Päätöksen yksimielisyys oli saavutettu valtuutettujen kesken jo ennen kokousta, eikä sitä kahden noviisivaltuutetun toimesta olisi heilautettu puoleen eikä toiseen. Myöskin Tervakosken terveysaseman rakentamisesta päätettiin koko valtuuston toimesta, ilman yksittäisten terveydenhuoltoalan henkilöiden vaikutusta. Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on edustaa kuntalaisia, edistää heidän hyvinvointiaan sekä mahdollistaa kunnan elinvoiman kehittyminen. Valtuutettu on kuntalaisia varten ja heidän asiallaan. Valtuusto on rikkaimmillaan, kun sen jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti eri ryhmittymiä; palkansaajia, yrittäjiä, työttömiä, opiskelijoita, ikäihmisiä, yksineläjiä ja perheellisiä. Elämänmenossa kiinni olevia ja siitä syrjään jääviä, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Valtuutetut ovat maallikoita, rivikuntalaisia, jotka tekevät yhteistyötä kunnan johtavien viranhaltijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Valtuutettuina pyrimme katsomaan päätöksiä aina kuntalaisten silmin, emme luonnollisestikaan omia etujamme tavoitellen. Kari Marttinen ehdottaa, että kunnan työntekijöiltä tulisi evätä mahdollisuus asettua ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa. Tämä aiheuttaisi vinouman ehdokasasetteluun ja samalla estäisi merkittävää määrää kuntalaisia saamasta edustajia ja puolestapuhujia valtuustoon. Viimeaikaisia uutisia seuratessa, esimerkiksi Hämeenlinnasta, on nähtävissä että muidenkin alojen edustajilta saattavat roolit mennä "liian helposti" sekaisin ja ns. kahdella jakkaralla istumisesta syntyy jääviysongelma. Pitäisikö siis vaikkapa yritysjohtajiltakin evätä mahdollisuus asettua ehdokkaaksi? Jos tälle linjalle lähdettäisiin, meille jäisi loppujen lopuksi hyvin vähän Marttisen esittämiä "päteviä" ehdokkaita ja valtuutettuja. Kari Marttinen esittää, että kunnan työntekijöiden asiantuntemusta voisi hyödyntää kutsumalla heitä kuultaviksi lautakuntiin. Tämä on hyvä idea, mutta ei sulje pois sitä etteikö työntekijä voisi toimia myös luottamushenkilönä. Oikeastaan se on jopa helpompaa, kun on jo sisällä, niin ei tarvitse erikseen kutsua. Toivomme lämpimästi, että meitä ja edustamaamme ammattiryhmää kuunneltaisiinkin juuri koulurakentamisen pedagogisissa ja rakenteellisissa ratkaisuissa. Näin ei sorruttaisi niihin todella kalliisiin virheisiin, joista viime aikoina olemme niin ikään saaneet lehdistöstä lukea. Toki me kunnan työntekijöinä toimivat valtuutetut tiedostamme, että eteen voi tulla päätöksiä, joihin emme voi osallistua. Silloin meidän tulee ymmärtää jäävätä itsemme. Onneksi näitä tilanteita näyttäisi tulevan erittäin harvoin. Tällä vaalikaudella ei ole tullut vielä kertaakaan. Toinen asia, jota Kari Marttinen kolumnissaan kritisoi, oli valtuustoaloitteemme valtuuston jäsenmäärän palauttamiseksi takaisin 43:een, kuten se oli edellisellä valtuustokaudella. Ymmärrämme syyt päätöksen taustalla, mutta emme pidä ratkaisua oikeana. Näemme valtuuston kutistamisen demokratian kapenemisena. Kuten aiemmin totesimme, valtuuston tulee edustaa kuntalaisia mahdollisimman laajalla kirjolla. Luottamushenkilöiden määrän vähentäminen ei takaa pätevimpien edustajien valintaa eikä valtuuston suorituskyvyn kohentumista. Harvainvalta ei ole demokratiaa. Toivotamme kaikille kuntalaisille riemukasta uutta vuotta ja vuosikymmentä! Piia Aitto-oja, valtuutettu (kd.) Rita Kannisto, valtuutettu (kok.)