Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Kun isä ja äiti vegaaneiksi ryhtyivät

Joulun jälkeen kotonamme käytiin Netflixistä nähtyyn vegaani-dokumenttiin liittyvä pitkä keskustelu. Nuoriso oli pikkuhiljaa jo vähentänyt eläinperäisiä aineita lautasiltaan. Koko ruoanlaittoa harrastava joukkomme oli siis tutustunut kasvisruokiin. Nyt nuoret kehuivat hyvää oloaan. Samaa, mitä dokumenttikin mainosti. Meillä keski-ikäisillä sekasyöjävanhemmilla ei ollut aiheesta mielipidettä. Emme olleet kokeilleet täyttä kasvissyöntiä, saati ruokavaliopohjaista veganismia. Päätimme ottaa yhden kuukauden haasteen vastaan. Ensimmäisenä aamuna jännitin, millaiseksi vakioaamiaiseni muuttuisi. Kahvimaito oli helppo vaihtaa kauramaitoon ja juusto leivällä vegaaniseksi. Levitteen korvasi kasvismargariini ja puolikas avokado. Mieheni söi marjoja ja kaurapuuroa. Alku ei siis juuri lisännyt stressiä. Päätimme, että vaikka lautasilta poistuisivat nyt kuukaudeksi kaikki eläinperäiset aineet, nautintoa olisi syömisessä oltava. Työlounaiksi löysin vegaanisia vaihtoehtoja. Vain yhden kerran jouduin jättämään seurueen, kun minulle ei löytynyt ravintolasta mitään. Jopa uudenvuodenpäivän siivet, dipit ja hampurilaiset löytyivät vegaanisina. Huomasin, että kaupoissa on eroja: toisissa vegaaniset tuotteet on hyllyissä selkeästi merkitty, toisissa taas ei. Iltaisin meillä on kokattu linssipatoja, tomaattista härkispastaa, sieniä, pitsaa ja bataattiburgereita. Jälkiruoat on etsitty vegaanisista jäätelöistä ja kookosjogurteista. Iltapäivän kahvihetkelle opin ottamaan valmiin kookosriisipuuron, taateleita tai kauravanukkaan, sillä hiukominen palasi alussa kesken päivän. Kaikki soijatuotteet eivät maistuneet. Jauhelihaa tai kanaa en himoinnut kertaakaan, voissa paistettuja nakkeja kerran. Nyt kuukausi on ohi. Ehdottomuus, fanatismi tai toisten neuvominen eivät edelleenkään innosta. Emme kuitenkaan aio palata vielä takaisin vanhaan. Jo kokeilun aikana tuli useampi moka, kun emme vain osanneet tulkita tuoteselosteita oikein. Nyt puolisolla on kuitenkin puhelimessa skanneri, jolla voi tsekata ostamansa tuotteet. Maailmamme ei kaventunut, vaan siihen tuli lisää ulottuvuuksia. Virkeys lisääntyi. Ihonikin kirkastui ja aineenvaihdunta parani. Paino ei kuukaudessa muuttunut. Ei myöskään ruokalasku. Tärkein muutos tapahtui ajattelussa. Meille aiemmin outo asia oli lopulta ymmärrettävä, jopa hyvältä tuntuva, rutiineja rakastaville aikuisillekin varsin mahdollinen juttu. ”Jauhelihaa tai kanaa en himoinnut kertaakaan, voissa paistettuja nakkeja kerran.