Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Rehakkalaiset ylpeitä eloisasta kotikylästään – ”Kylien kylä” houkuttaa yhä enemmän uusia asukkaita

Tervakosken kainalossa sijaitseva Rehakka ei ole kokenut autioituvien maaseutukylien kohtaloa. Päinvastoin se vain kasvattaa suosiotaan ja uutta väkeä muuttaa kylään kiitettävällä vauhdilla. Kyläläisten mukaan Rehakka on ”kylien kylä”, joka houkuttelee sekä paluu- että uusiomuuttajia. – Ei minusta sitten tullutkaan kaupunkilaista. Kyllä se vain niin on, että luonto ja hyvät liikenneyhteydet vetävät puoleensa, aikuisiällä takaisin Rehakkaan muuttanut Veikko Liimatainen tuumaa. – Kotiseutua arvostaa ihan toisella tavalla, mitä vanhemmaksi tulee. Voisin kuvailla Rehakkaa kotinani ja hyvän mielen paikkana. Mikäs täällä höyhensaarilla ollessa, Elisa Göös naurahtaa. Kylältä löytyy paljon myös sellaisia asukkaita, jotka voivat kutsua Rehakkaa kirjaimellisesti kotiseudukseen. Unikontiellä asuvalta Sirkka Löyttyniemeltä löytyy nimittäin sukujuuret omalta takapihaltaan. – Synnyin tässä pihapiirissä ja täällä sitä vieläkin ollaan. Tuntuisi mahdottomalta asua jossain muualla kuin täällä, Sirkka naurahtaa. Sirkan kanssa Unikontiellä asuu hänen miehensä Jorma Löyttyniemi , jonka Sirkka sai aikoinaan houkuteltua Saloisilta Rehakkaan. Pariskunta on asunut Sirkan synnyinkodin kotipiirissä yhdessä jo viisikymmentä vuotta. Kylän rajat ovat jokseenkin häilyvät, jonka takia tarkkaa asukasmäärää on vaikea hahmottaa. Tärkeintä on, että muuttoliike on pysynyt noususuhdanteisena. – Tällä hetkellä asukasluku on jossain siinä sadan paikkeilla, Göös arvelee. – Ja siihen, kun lisää vielä luonnoneläimet, niin onhan meitä täällä aikamoinen seurakunta, Sirkka Löyttyniemi lisää. Juuret kartanoiden ympärillä Vanhoissa kartanoissa Rehakan ja Irjalan kylien nimet kulkevat lähes aina rinnakkain, sillä ne molemmat ovat kasvaneet samannimisten kartanoiden ympärille. Kartanoita pidettiin kylien keskipisteinä, sillä niiden ympärille rakentui kaikki elämä. Vilkkainta aikaa kylissä elettiin 1930-1950 -luvuilla. Kylä eli maanviljelyksellä ja siellä oli posti, koulu sekä kauppa. –Minulla on paljon hyviä lapsuusmuistoja kylältämme. Täällä oli kaikki, mitä tarvittiin. Ainoa miinus taisi olla se, että Rehakassa ei juuri ollut tyttöjä, joten jouduin aina leikkimään poikien kanssa, Sirkka muistelee. – Minä muistan sen, kun Viitasalon kyläkauppaan tuli postit. Siellä me sitten aina istuttiin ja kyttäiltiin, millaista postia kukakin saa, Göös paljastaa. Rehakan halki kulki aikoinaan vanha Meritie, jota pitkin kuljettiin Turengista aina Raaseporiin asti. Tänä päivänä tie tunnetaan Rehakantienä ja se on edelleen tärkeässä osassa läpikulkevaa liikennettä. Aktiivinen kyläyhdistystoiminta Positiivinen muuttoliike näkyy kylän maisemassa. Tienraittia koristaa harjumänniköiden suojassa olevat idylliset omakotitalot ja mökkirakennukset, jotka houkuttelevat pysähtymään. Houkuttelevat rakennukset eivät kuitenkaan ole ainoa syy mennä Rehakkaan. Kylän ympärillä oleva luonto on nimittäin antanut mahdollisuuden rakentaa myös erilaisia virkistymispaikkoja. Kylässä on muun muassa kokous-, majoitus- ja juhlatilaa tarjoava Willa Göös sekä Pauninmaan elämysmatkailuyritys. Aktiivisuutensa puolesta kylän kiintopisteeksi voisi kuitenkin nimetä Löyttyniemen navettavintin, jossa kyläyhdistys on järjestänyt jo melkein 30 vuotta perinteikkäitä kylätansseja. Kylätanssit järjestetään joka vuosi aina heinäkuun toisena perjantaina. Tanssit ovat kohtaamispaikka, johon kaikkien kyläläisten odotetaan aina saapuvan syömään makkaraa ja tukemaan kyläyhdistyksen toimintaa. – Ilman aktiivista kyläyhdistystä, Rehakka ei välttämättä olisi samanlainen paikka, Liimatainen tuumaa. Tanssien lisäksi kyläyhdistys on järjestänyt vuosien varrella patikka- ja hiihtoretkiä, pikkujouluja ja uutena tulokkaana karaokea. – Rakensimme Jorman kanssa navettavintin alakertaan karaokeklubin, jossa kokoonnumme yleensä aina sunnuntaisin. Kaikki ovat sinne tervetulleita, Sirkka vinkkaa. Rehakan ja Irjalan kyläyhdistys perustettiin vuonna 1999 ja se toimii aktiivisesti vielä tänäkin päivänä. Kylän toimintaa ohjaavat yhteiset arvot: aktiivisuus, luonto, yhteenkuuluvuus ja perinteet. – Aktiivisen kylätoiminnan eteen pitää tehdä töitä ja siihen pitää omistautua muiden kiireiden ohella. Me vanhat aktiivit aletaan olla jo vanhoja, jonka takia toimintaan tulisi saada enemmän nuoria mukaan tai muuten toiminta loppuu. Ilman yhteistä tekemistä ei ole yhteisöllisyyttä, Göös summaa. Yksi asia on kuitenkin varmaa: Rehakkalaiset ovat ylpeitä kylästänsä, siellä asuvista ja sinne muuttaneista ihmisistä.