Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Asiantuntija antaa yksinkertaisen neuvon, jolla sohvaperuna kampeaa itsensä ylös – helpoimman harjoituksen voi tehdä vessareissulla

Joillekin kevään poikkeusolot toimivat innoittajana lenkkipolulle, mutta toisilta kuluneet kuukaudet veivät liikuntamotivaation täysin. Miten itsensä voisi motivoida liikkumaan, vaikka oikeasti tekisi mieli vain maata sohvalla? Kysymykseen vastaa Helsingin yliopiston motivaatiotutkija Johanna Nurmi , joka viimeistelee sosiaalipsykologian alan väitöskirjaansa tutkijavaihdossa Cambridgen yliopistossa: ”Poikkeusolot ovat nimensä mukaisesti poikkeukselliset olosuhteet. Niin oma kuin toisten terveys sekä talous ovat huolettaneet. On hyvä olla myötätuntoinen itseään kohtaan ja ajatella, että tänä keväänä oli tärkeintä vain selvitä poikkeusoloista. Kesällä voi taas olla helpompi löytää miellyttäviä tapoja lisätä aktiivisuutta. Liikunnan aloittamisesta kannattaa tehdä mahdollisimman vaivatonta asettamalla alkuun helposti saavutettavia tavoitteita. Kokeile liikunnan lisäämistä tavallisiin arkirutiineihin: nouse seisomaan kännykkää katsoessa, tee joka vessakäynnin jälkeen viisi punnerrusta seinää vasten ja kyykkää muutaman kerran odottaessasi kahvin tippumista. Selkeät , yksinkertaiset tavoitteet ja suunnitelmat niiden toteuttamiseen auttavat monia. Esimerkiksi niin, että tänään tehtävänä on pestä liikuntavaatteet, huomenna päästä ulos ovesta ja ylihuomenna kävellä ylimääräisen korttelin ympäri kauppareissulla. Tavoitteen saavuttamisesta voi tehdä merkinnän kalenteriin tai jääkaapin oveen. Tutkimus on osoittanut, että tällainen oman toiminnan ja edistymisen seuranta toimii. Se voi liittyä siihen, että motivaatio pysyy yllä silloin, kun se tyydyttää perustarpeita: yhteyden tunnetta muihin, autonomian tunnetta sekä onnistumisen ja osaamisen kokemuksia. Kehossa alkaa tapahtua muutoksia jo ensimmäisten liikuntakertojen jälkeen. Kemikaalit lihaksissa kehottavat soluja tekemään korjaavia toimenpiteitä, ja uusia pieniä verisuonia kasvaa tuomaan happea kudoksiin. Seuraavalla liikkumiskerralla levon jälkeen keho on taas vahvempi. Monia motivoi myös sen muistaminen, että jokainen liikkumiskerta auttaa ehkäisemään useita vakavia sairauksia, kuten kakkostyypin diabetesta, sydänsairauksia ja jopa syöpiä. Kännykät tuovat paljon iloa liikkumiseen. Musiikin kuunteleminen voi auttaa kävelemään reippaammin ja jaksamaan pidempään. Monet sijaintitietoa käyttävät pelit kannustavat etsimään esineitä kartalta. Erilaiset sovellukset auttavat esimerkiksi harjoitusohjelman luomisessa ja oman edistymisen seuraamisessa. Liikuntaan on helpompi motivoitua, jos liikkuminen on aiemmin tuonut onnistumisen kokemuksia ja hyviä muistoja. Tällaisia muistoja kannattaa vaalia ja etsiä, vaikka esimerkiksi koululiikuntamuistot olisivat huonoja. Onko hien pintaan tuonut suursiivous tai komealle näköalapaikalle kipuaminen tuonut tyydytyksen tunnetta? Voisiko lasten tai lemmikkien kanssa peuhaaminen tuoda iloa, vaikka ryhmäliikuntatunnit eivät houkuttele? Olemme kaikki erilaisia, ja nautimme eri asioista. Positiiviset kokemukset ruokkivat positiivista kierrettä. Kehon vahvistuminen tekee myös liikkumisesta nautittavampaa, kun huomaa, ettei portaissa enää hengästytäkään niin paljon tai että pyörä kulkee kevyemmin kuin pari viikkoa sitten. Kaikkia liikunta ei kiinnosta. Silloin voi auttaa, jos tunnistaa, että liikuttua tulee arjen toiminnassakin. Toisia motivoi enemmän liikkua niin, että siitä on konkreettista hyötyä: vaikkapa ikkunoiden peseminen on liikuntaa. Metsään voi mennä vain hengittämään luonnon tuoksua ja kuuntelemaan linnunlaulua. Askelia kertyy huomaamatta, kun vain katselee ympärilleen ja kulkee sinne, missä näyttää kiinnostavalta. Kannattaa myös miettiä, minkälaiset toimet auttavat saavuttamaan itselleen merkityksellisiä tavoitteita laajemminkin elämässä. Suurin osa toiminnastamme vaatii energiaa ja fyysistä kuntoa, joten terveydestä huolen pitäminen auttaa jaksamaan itselle tärkeimmissä tehtävissä. Aina ei kuitenkaan tarvitse jaksaa tai tavoitella ihmeempiä. Elämä ei ole pelkkää suorittamista, välillä saa ottaa rennosti. On loppujen lopuksi aika uusi ajatus, että joka päivä pitäisi harrastaa ja oppia uusia taitoja. Korona-aika voi auttaa näkemään, että kaikkea ei tarvitse tehdä – vähempikin riittää.