Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Tehohoidon koronapotilaista 70 prosentilla pitkäaikaissairaus – Nämä sairaudet korostuvat sairastuneiden joukossa

Koronaviruksen takia tehohoidossa olleista potilaista yli 70 prosentilla on ollut jokin pitkäaikaissairaus, selviää THL:n tiedoista. Luku perustuu 101 tehohoidetun potilaan tietoihin, joita lääkärit ovat ilmoittaneet tartuntatautirekisteriin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tehohoidon ylilääkäri Ville Pettilä kertoo, että näitä pitkäaikaissairauksia ovat muun muassa verenpainetauti ja diabetes. – Sairastuneiden joukosta korostuvat miessukupuoli, verenpainetauti, sepelvaltimotauti ja diabetes eli tavalliset kansansairaudet, jotka ovat tällä hetkellä hieman yliedustettuina, Pettilä sanoo. Esimerkiksi syöpä ei Pettilän mukaan erityisesti nouse esiin. – Kun potilaita on satoja, sieltä löytyy myös yksittäisiä syöpätapauksia samalla tavalla kuin normaaliväestöstä, Pettilä sanoo. Toukokuun viidenteen päivään mennessä mennessä tehohoitoa oli tarvinnut 206 ihmistä, joilla on ollut varmennettu koronavirustartunta. Keskiviikkona THL kertoi tehohoito-osastoilla olevan 35 koronapotilasta. Tehohoitopotilaiden määrä on nyt alle puolet huhtikuun alun lukemista. Tehohoidossa olleista 53 prosenttia on alle 60-vuotiaita, selviää koronaviruksen tehohoitoa tarkastelevasta valtakunnallisesta viikkoraportista. Pelkästään iäkkäiden ihmisten ongelmana koronavirusta ei voi pitää, vakuuttaa Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen . Reinikainen koordinoi tehohoidon tilannekuvaa. – Puolet tehohoidossa olleista potilaista on alle 60-vuotiaita. Se, että koronavirus olisi vain iäkkäiden ihmisten ongelma, ei pidä paikkaansa ollenkaan. Ovatko alle 60-vuotiaat tehohoitoon joutuneet perusterveitä? ”Valitettavasti tehohoidossa olleista noin kolmanneksella ei ole mitään perussairautta. Täytyy muistaa, että osa näistä perussairauksistakin on varsin lieviä kuten verenpainetauti. Se lasketaan perussairaudeksi, mutta sinänsä se ei ole tehohoitoon altistava”, ylilääkäri Pettilä sanoo. HUS:in toimitusjohtaja Juha Tuominen arvioi, että pitkäaikaissairauksilla on vaikutusta, mutta virus koskettaa kaikkia, terveydentilasta riippumatta. – Koronavirus voi koskea kaikkia ihmisiä riippumatta liitännäissairauksista. Mutta toki liitännäissairaudet tekevät tilanteesta haastavamman, Tuominen sanoo. – Erityisesti sellaiset sairaudet, jotka lisäävät veren hyytymisriskiä ovat riskikkäitä. Silloin voi syntyä isoja ja pieniä veritulppia. Esimerkiksi huonossa tasapainossa oleva diabetes voi vaikuttaa, Tuominen sanoo. HS on aikaisemmin kertonut, että vaikeisiin tautimuotoihin liittyvät usein verisuonten tukokset. Pandemian alkaessa hyytymisongelmat peittyivät keuhkokuumeoireiden alle. Diabeetikoilla, syöpäpotilailla, vaikeasti lihavilla ja niillä, joilla on aiemmin todettu tukkeumia verisuonissa, on lisääntynyt riski saada veritulppa. Kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen tukosriski lisääntyy. Maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan lihavilla on korostunut riski joutua koronan takia sairaalahoitoon . Lihavuuden ja vaikean tautimuotojen yhteys varmistui vasta, kun tauti levisi länsimaihin, sillä Kiinassa lihavia on vähän. – Ylipaino altistaa sekä diabetekselle että verenpainetaudille ja maailmalla on julkaistu raportteja, joiden mukaan obesiteetti altistaa vaikealle tautimuodolle, Reinikainen sanoo. Espoon Jorvin sairaalan tehohoidon ylilääkäri Tero Varpula arvioi, että tarkempaa tietoa sairauksien laadusta saadaan pian. – Järjestelmiemme dataintegraatio toimii niin, että vasta kun potilas on uloskirjattu, tieto tempaistaan laatujärjestelmään. Tässä yhteydessä data validoidaan, sillä kun kerätään iso määrä dataa niin vaarana on, että siellä on aluksi virheitä. Onko myös Jorvissa tehohoitoon joutuneiden potilaiden joukossa nuoria, perusterveitä ihmisiä? – Alle 70-vuotiaissa tehohoidon potilaissa on ollut sekä riskiryhmäläisiä että ryhmän ulkopuolisia. Kun ikää karttuu, niin sairauksiakin karttuu. Se on selvää, että korkeammissa ikäryhmissä on enemmän perussairauksia kuin nuoremmissa, Varpula sanoo. Monen potilaan tilanne on helpottanut ja hoitojaksoja on saatu myös päätökseen. – Meillä on nyt pitkiä tehohoidon hoitojaksoja saatu päättymään ja sitä kautta myös meidän oma datamme täydentyy. Lähiviikkoina pystymme varmaankin analysoimaan ensimmäisen aallon dataa jollain tavalla. Varpula painottaa, että Husissa ei haluta ryhtyä analysoimaan potilassarjoja, joiden hoito on vielä kesken. Hänen mukaansa monissa arvostetuissa lääketieteellisissä julkaisuissa kuten Jamassa (The Journal of the American Medical Association) on raportoitu potilassarjoja, joissa tehohoito on vielä kesken. – Se on suorastaan vähän kyseenalaista, Varpula sanoo. Matti Reinikainenkin arvioi, että tietoja tehohoidon tapauksista vahvistetaan pian. – Koronaepidemian takia ymmärrettävästi tietoja halutaan nopeammin, ja tätä varten olemme tehneet erillistiedonkeruun. Koronapotilaiden kuolleisuusluku vaikuttaisi Varpulan mukaan olevan Suomessa tehohoidossa pienempi moniin muihin maihin verrattuna. – Jaman Yhdysvaltain sarjassa oli tehohoidettujen potilaiden mortaliteetti melkein 90 prosenttia. Viimeisimpien tietojen mukaan tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuus Suomessa on tällä hetkellä 15 prosentin luokkaa, ylilääkäri Pettilä kertoo. – Lopullisia kuolleisuuslukuja voidaan tarkastella vasta sairaalahoitojaksojen jälkeen, Pettilä sanoo. – Osa näistä potilaista on kuitenkin edelleen pitkäaikaisessa sairaalahoidossa ja siksi kuolleisuus saattaa tarkentua hieman ylöspäin tulevina viikkoina. Tietoja esimerkiksi tehohoitopotilaista ei saada nopeasti, sillä koronapotilaiden tehohoitojaksot ovat pitempiä kuin tehohoitopotilailla yleensä. Tehohoitojakson pituudet ovat Suomessa keskimäärin kolme vuorokautta, koronapotilaiden kohdalla mallinnuksissa on käytetty hoitojakson pituutena 12 vuorokautta . Osa hoitojaksoista on tätäkin pitempiä. – Koronapotilaat ovat sangen raskashoitoisia, Reinikainen totesi HS:ssa huhtikuussa. Suomalainen tehohoito on laadukasta verrattuna moniin muihin maihin, Husin Varpula sanoo. – Esimerkiksi leikkaushoidosta tehohoitoon joutuneista on tehty vertaisarvioita. Suomalaisen tehohoidon tulokset olivat parhaat. Mutta kyllä sekin vaikuttaa, millaisia potilasvalintoja tehdään tehohoidossa. Kun uutiset covid-19:n takia romahduksen partaalla olevista sairaaloista alkoi tulvia Italiasta ja Espanjasta maaliskuussa, keskusteluun nousi Suomessakin kysymys, kuka saa tehohoitoa, jos tehohoitopaikkoja ei riitä kaikille. Suomessa kuitenkin harkitaan normaalioloissakin tarkkaan, kenen ajatellaan hyötyvän tehohoidosta. Suomessa tehohoitoa ei anneta sellaiselle, jonka ei uskota selviytyvän, totesi Tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja, Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen Helsingin Sanomissa maaliskuussa. Tehohoidon laatuun vaikuttaa myös taitava ammattikunta, Pettilä sanoo. – Suomessa tehohoito on koulutettujen tehohoitolääkäreiden johtamaa ja tehohoidon hoitajien ammattitaito on äärimmäisen korkeaa, Pettilä sanoo. Huolellinen, keuhkoja säästävä hengityslaitehoito on keskiössä, jotta hoito onnistuu, Pettilä arvioi.