Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Elopärinöiden pääesiintyjä Petri Nygård on tehnyt törkeän pitkän uran: Miten hän onnistuu vuodesta toiseen samassa pelleilyssä? Näin hän vastaa

Tänä kesänä tulee 20 vuotta siitä, kun Suomen virallisen albumilistan ykköseksi nousi Mun levy! -niminen albumi. Levyn hittikappale oli törkeyksiä vilissyt Vitun suomirokki, jossa haistatettiin pitkät suomalaismuusikoille. ”Yritä relata, vaikka heitän kovaa biittiä. Masturboin, kuuntelen Nylon Beattia.” Levyn oli tehnyt tyhjästä esille noussut räppäri, joka ei halunnut paljastaa kasvojaan ja josta ei tiedetty paljon mitään. Hänen nimensä oli Petri Nygård . Nygårdin alatyylinen huumoriräppi oli tuohon aikaan poikkeuksellisen törkeää, härskiä ja loukkaavaa. Kouluikäiset lapset kuuntelivat sitä salaa vanhemmiltaan. Erityisen kiinnostavaa oli Nygårdin ympärillä leijuva mystisyys. Salanimen ja epäselvien kuvien takana piilotteli 25-vuotias tamperelainen Petri Laurila . Hänelle yllättäen ja pyytämättä tullut menestys olisi voinut olla elämän hienoin asia, mutta oli yksi ongelma. Petri Laurila ei halunnut olla Petri Nygård. Alaston Suåmi 20 vuodessa Laurila on oppinut olemaan Nygård, mutta sitä varten hän on kulkenut pitkän tien. Nyt 45-vuotias muusikko istuu levy-yhtiö Universal Musicin sohvalla ja näyttää hyvinvoivalta. Kasvot ovat kapeat, hymy on herkässä. Pitkä muusikko istuu sohvalla hieman epämukavan oloisesti. Puhetta värittävät Tampereen murre ja kirosanat. Uransa 20-vuotisen taipaleen kunniaksi Nygård on julkaissut juuri uuden Alaston Suåmi -levyn, joka koostuu isolta osin viime vuosien hittisingleistä. Laurila sanoo olevansa silti kiinnostuneempi puhumaan uusista jutuista kuin menneistä. – Jos muistelee julkisuudessa vain menneitä, tulee sellainen olo, että ”Ai etkös enää ole tehnyt mitään”. Kieltämättä juuri sellainen mielikuva Nygårdista voi muodostua. Koska Nygård ei ole kerännyt ylistystä taiteellisista ansioista, tehnyt radion tehosoittolistoille kelvanneita kappaleita tai saanut isoa julkisuutta yllättävillä käänteillä, hänen nimensä saattaa välillä unohtua kokonaan. Voi tuntua, että Nygård on hasbeen : nimi, jonka parhaat päivät ovat kaukana takanapäin – niissä ajoissa, kun Petri Nygård onnistui vielä järkyttämään suomalaisia. Todellisuudessa Nygård on tahkonnut viime vuosina useita singlelistan kärkisijoille yltäneitä bilehittejä ja keikkaillut ympäri Suomea, myös monilla maan isoimmilla festareilla. Pannaan Suomi kuntoon -kappaletta on kuunneltu Spotifyssa 16,5 miljoonaa kertaa – enemmän kuin esimerkiksi mitään Cheekin kappaleista. Sivuprojekti Teinistä lähtien räppiä kuunnellut ja tehnyt Laurila aloitti uransa englanninkielisellä musiikilla Nuera-yhtyeessä. Kun hän oli tarpeeksi monta kertaa riimitellyt viikonlopun bileiltojen aikana huonoja vitsejään suomeksi, kavereiden kannustus sai äänittämään vitsit kappaleiksi. Kun vitsibiisit julkaistiin netissä, ne nousivat sen aikaisilla mittareilla järisyttävän suosituiksi. Tehtiin äkkiä levytyssopimus Poko Recordsin kanssa ja julkaistiin levy. Nygård-biisien oli tarkoitus olla vain sivuprojekti, joka loppuisi nopeasti. Laurila ei halunnut haastatteluihin, ja kun keikkapyyntöjä alkoi tulla valtoimenaan, hän kieltäytyi melkein kaikista. Samaan aikaan yksityiselämässä oli rankkaa, kun alkoholismia sairastanut äiti kuoli. Nygård teki muutaman satunnaisen keikan, julkaisi vuonna 2001 levyn Petri Presidentixi ja vuonna 2002 Hovinarrin paluu . Sitten tuli hiljaista. – Kolmannen levyn aikaan pyynnöt alkoivat loppua, mikä ei ollut ihme. Jos ei anna haastatteluja tai tee keikkoja, fanit kyllästyvät. Ajattelin, että hyvä näin. Laurila palasi englanninkielisen musiikin julkaisemiseen. Kun Nygårdista ei ollut muutamaan vuoteen kuulunut mitään, Laurilalle alkoi tulla uudestaan yhteydenottoja medioista. – Tuli viestejä, että tehdään haastattelu, jossa käydään koko Nygård-juttu läpi, paljastat kasvosi ja kerrot kuka olet. Ensimmäisiin pyyntöihin en reagoinut mitään. Sitten tuli viesti Hesarin Kuukausiliitteestä. Ajattelin, että jos tällainen mahdollisuus tulee, niin tehdään se. Sitten kyselyt ainakin loppuvat. Keväällä 2008 Kuukausiliitteessä julkaistiin juttu, jossa Petri Laurila kertoi ensimmäisen kerran olevansa Petri Nygård. Laurila ajatteli, ettei tieto ole yllätys kenellekään. – Sekin meni sitten vituiksi, Laurila sanoo. Niin sanottu paljastusjuttu keräsi ison huomion, ja yhtäkkiä Nygårdille sateli taas yhteydenottoja. – Tajusin, että Nygård-faneja on edelleen. Julkaisin blogissani tekstin, jossa kerroin, että minulla on uusia Nygård-biisejä, ja kysyin, pitäisikö ne julkaista. Luulin, että vastauksia tulisi pari, mutta jengi sekosi täysin. Selvä päivä Ajatus Petri Nygårdin paluusta innosti ne samat nuoret, jotka olivat kouluikäisenä kuunnelleet räppärin ensimmäisiä levyjä. Taas asiat tapahtuivat nopeasti, ja vuoden 2009 lopussa julkaistiin kaverin levy-yhtiöllä Open Recordsilla paluulevy Kaikkee pitää olla . Siinä vaiheessa Nygård oli taas jo kohun keskiössä: Sanon suoraan -kappale oli joutunut poistetuksi Youtubesta ja poikinut jopa rikosilmoituksen. Tällä kertaa oli yksi ero aikaisempaan. Laurila oli ehtinyt puntaroida paluuta ja sen aiheuttamaa mahdollista huomiota. – Päätin, että nyt mennään täysillä niin kauan kuin tätä kestää. Nygård poseerasi valokuvissa kalastajanlakissaan ja aurinkolaseissa ja antoi haastatteluita, joista jokaisessa toisti suunnilleen samat jutut. Vuonna 2010 julkaistiin Nygårdin uran siihen mennessä isoin hitti Selvä päivä . ”Mä oon kännissä, missä sä oot” -lauseesta tuli hokema, jota kuulee edelleen toisteltavan. Kun suurin huuma Nygårdin paluun ympärillä alkoi 2010-luvun ensimmäisten vuosien jälkeen olla ohi, vastaan tuli kysymys, jonka edessä Laurila ei ollut joutunut ennen olemaan. Miten pysyä kiinnostavana, kun šokkiarvo on kadonnut? –  Muiden artistien uraa seuranneena tiesin, että muutos tulee jossain vaiheessa, Laurila sanoo. Ensin Laurila hyväksyi kohtalonsa hiipuvana tähtenä, mutta alkoi sitten miettiä, voisiko tehdä jotain tilanteelleen. Nygård oli edelleen itsenäisellä levy-yhtiöllä mutta kytköksissä Warner Musiciin niin sanotulla jakelusopimuksella. Warner hoiti Nygårdin kappaleiden jakelun ja myös keikkamyynnin. Laurilasta alkoi tuntua, että levy-yhtiön omat artistit menivät hänen ohitseen ja että hänelle jäivät jämät. Kun Laurila vaihtoi keikkamyyjää, keikkamäärät nousivat entiselle tasolle. Samaan aikaan Universal Musicin johtotehtävissä työskennellyt räppäri Pyhimys houkutteli Nygårdia vaihtamaan ison levy-yhtiön leipiin. Ensimmäinen uuden levytyssopimuksen tekemisen jälkeen julkaistu kappale oli Pannaan Suomi kuntoon . Kansanedustaja Toimi Kankaanniemen silloiseen kohuviestiin pohjautunut kappale oli Nygårdin uralle jättipotti. Seksismi Kappaleiden teemoina toistuvat edelleen seksi, viina ja naiset, mutta muutostakin on tapahtunut. Räppäämisen flow on parantunut, biitit kehittyneet ja sanoitukset hieman siistiytyneet. Nygård on lopettanut suurimmaksi osaksi muiden julkkisten pilkkaamisen, ja riimitkin ovat ovat enemmän hassuttelevia kuin ilkeitä. Ei Nygårdille edelleenkään voi jakaa kunniamainintaa siitä, että naiset voimaantuisivat hänen kappaleistaan. Kun Yle vuonna 2017 tutki seksismiä parinkymmenen suomalaisräppärin sanoituksissa, Nygårdin kappaleista löytyi ylivoimaisesti eniten naisia esineellistäviä tai kielteisiä stereotypioita naisista toistavia sanoja tai lauseita. Laurila hakee oikeita sanoja, kun aiheen nostaa esille. Se on ymmärrettävää: Laurila on luonut maineensa olemalla naisista törkeästi puhuva sikaileva äijä. Vaikka Laurila ei sano asiaa suoraan, 20 vuodessa hänenkin ajatuksensa ovat taatusti muuttuneet, mutta Nygårdin musiikin on yhä kuulostettava Nygårdilta. Niinpä esimerkiksi viime vuosien isoimmassa hitissä Nössössä ei enää solvata naisia. Riittää, että sanotaan heidän olevan innostuneita miehestä, jolla on iso penis. ”Noi likat haluu juuri sua, ne kuuli että sul on suuri muna. Mut muista käyttää kumii, kloriiteilla pestä huulipuna” Laurila sanoo rajan menevän siinä, että jutun on kuulostettava hauskalta. Alkuvaiheessa Laurilan kappaleille tuli vierailemaan artisteja, jotka muokkasivat tyyliään Petri Nygårdin biiseihin sopivaksi ja halusivat räpätä esimerkiksi raiskauksista. Siihen Laurila veti rajan. Nykyisin jos Laurila keksii tiettynä hetken itseä naurattavan jutun, hän ajattelee sen kuvastavan kyseisen hetken tunnetta. Riimejä ei ole tarkoitettu otettavaksi kirjaimellisesti, ja kontekstista irrotettuna ne kuulostavat paljon pahemmalta kuin kappaleessa, Laurila sanoo. Mutta kyllä hän tietää, että suomalaisessa rap-lyriikassa on paljon naisiin kohdistuvaa seksismiä. Laurila peilaa omaa tekemistään amerikkalaiseen rap-kulttuuriin, koska hän on kasvanut kuuntelemalla jenkkiräppiä. – Tiedän, että mua voi syyttää monesta asiasta. En tarkoita puolustella itseäni, mutta Suomessa voi hätkähdyttää paljon helpommin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Kun olen korvani turruttanut amerikkalaisella räpillä, olen ajatellut, että en mä nyt niin paha ole. Finnhits-kulttuuri Kymmenen viime vuoden aikana Laurila on aina haastatteluissa korostanut, ettei ole enää mitään erillistä Petri Nygård -roolia, jota hän vetäisi. Ehkä kyse ei ole roolista, vaan siitä, että liikemiehen tavoin Laurila on opetellut vastaamaan kysyntään tarjonnalla. Laurilan mukaan kaikilla menestyneimmillä artisteilla on oma juttunsa. Kun hän lapsena kuunteli vanhempiensa suosimia Finnhitsejä, jossain vaiheessa hän tajusi niiden olevan vain käännöksiä muiden maiden hiteistä. Nyt hän miettii, onko sama kulttuuri edelleen voimissaan Suomessa. – Tuleeko meiltä niin vähän kansainvälisiä menestysartisteja, koska vallalla on edelleen muilta imitoiminen eikä aito oman jutun löytäminen? Laurila on jo kauan tiennyt, mikä on hänen oma juttunsa. Hän on maan osaavimpia ihmisiä pano- ja ryyppäyskappaleiden tekemisessä. Sitä voi pitää halvimpana mahdollisena musiikin muotona, mutta vain harva on suomalaisen musiikin historiassa onnistunut tekemään samoilla ilmiselvältä tuntuvilla teemoilla yhtä monta hittiä kuin Laurila.