Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

”Ajelu muuttui paljon suorasukaisemmaksi, kun ei tarvitse ajella enää monen mutkan kautta uimahallille ja Seuralle”, kirjoittaa Pekka Stigell mielipiteessään

MIELIPIDE . Olemme asustelleet täällä Metsokujan rivitalossa Tervakoskella kahdeksan vuotta ja aika on mennyt mukavasti, voisiko sanoa, kuin siivillä. Viimeisimmän vuoden aikana on lähistöllä ollut melkoinen rakennusbuumi noiden lähiteiden osalta. Tervakosken kaavassa on näkynyt vuosikaudet tuo ohi kulkeva Kaartotie jatkuvan Tammirantaan saakka, mutta käytännössä se on päättynyt Teeritiehen. Sorarekkojen ralli on kuitenkin kertonut, että muutosta on tapahtumassa ja syyskuussa alkoi näyttää siltä, että ollaan loppusuoralla, kun oli vuorossa pikirekat. Iltalenkillä kävelin useasti uuden tien läpi ja ihmettelin, miksi sitä ei avata liikenteelle, vaikka se oli melkein valmiina. Marraskuun toisella viikolla sitten uuden tieosuuden sulkeneet aidat poistettiin ja autoilijat pääsivät katsastamaan uutta yhteyttä. Täytyy myöntää, että meikäläisenkin harrastuksiin ajelu muuttui paljon suorasukaisemmaksi, kun ei tarvitse ajella monen mutkan kautta uimahallille ja Seuralle. Tammirannan suunnassa asuville muutos on ihan konkreettinen, sillä maailmalle lähtö oikeni tuntuvasti. Ensimmäisillä ajokerroilla uusiin asioihin suhtautuu hiukan uteliaan kiinnostuneena. Ehkä nuo asetukset ja liikennemerkit ovat mielessä jo hiukan haalistuneet, kun ensimmäinen ajokortti tuli ajettua keväällä 1948, mutta kyllä silti jäi muutama asia ihmetyttämään. Vähikkäläntieltä ajettaessa Tervajoentietä ohi uimahallin ja alakoulun on kaikissa liittymissä kärkikolmio osoittamassa sieltä tuleville väistämisvelvoitetta. Uutena tuo samainen merkki on asennettu myös Tammirannasta tulevalle Puistotielle. Uusi Kaartotien osuus alkaa 40 nopeusrajoitusalue merkillä, vaikka se on jo vanhastaan alueella voimassa. Tie vie läpi Mäyrän uuden asuntoalueen, jossa on kaksi, tasa-arvoista tielenkkiä viemässä uusille tonteille, jotka odottavat rakentajia. Noiden risteysten tasa-arvoisuus ei varmastikaan ole vielä vuosiin ongelma, mutta seuraava, Teeritien risteys mielestäni on jo nyt. Risteys on varustettu joka suunnasta muu vaara merkillä, joka on ihan paikallaan ilmoittamaan risteyksen liikennemuutoksesta. Pysyviksi merkeiksi Kaartotien molemmille puolille Teeritieltä tuleville pitäisi olla kärkikolmiot väistämisvelvoitetta osoittamaan kuten tien pohjoispäässäkin on. Seuraavana on Teerikaaren risteys, joka pieniliikenteisenä voitaisiin samoin varustaa tuolla kärkikolmiolla. Sitä seuraava Metsokujan risteys on sitten tuo meidän kotiristeys, joka on nykyisellään teoriassa tieosuuden vaarallisin. Ohikulkijan näkövinkkelistä tie tulee rivitalon pihasta, mutta kuten tien nimikilpi kertoo, se on Kaartotien kanssa liikenteellisesti tasa-arvoinen kaavatie, joka kartassa jatkuu Op:n tuleville rivitaloille, joten mielestäni tässäkin olisi kärkikolmion paikka. Vanhan Kaartotien pysäköintikieltomerkit pitäisi mielestäni pistää myös mietintämyssyyn, sillä nykyisten merkkien tulkinta sallii jopa nokikkain pysäköinnin, johtuneeko Teerikaaren risteyksestä. Täytyy kaivaa tähän positiivinenkin näkökulma ja se on se, että kunta raivautti tuon Lehtikuusenmäen puoleisen osuuden pusikot, mutta siitä seurasi, että vastakkaisen puolen rivitaloalueen maasto näyttää sitäkin pahemmalta. Koiran ulkoiluttajan kannalta positiivista on myös seuraavana melkein Pyykujaa noudatteleva ulkoiluväylä Metsolan mäen ylitse. Hieno kivituhka pinta on tasaisempi kuin remonttia odottava Teeritie. Kaartotien vaellus päättyy Koivusillantielle ja sinne tullaan kärkikolmion takaa. Pääsy 130 tielle on vielä monen montun takana, kun ajellaan pätkä vanhaa peltotietä, mutta asiahan korjaantuu vuosien kuluttua, kun nyt näytille asetetun kaavamuutoksen tie joskus toteutuu. Tammikuussa 1923 ilmestyi Tervakosken Kaiun näytenumero, jossa kerrottiin, että ”Oma sanomalehti kylään on luonnollinen seuraus siitä, että Tervakoski A.B. on itsellensä hankkinut oman kirjapainon ja tämän hyväntahtoisesti luovuttanut tähän tarkoitukseen”. Tuosta numerosta lähtien, Tervakosken Kaiku, paikallinen ilmoituslehti ilmestyi joka lauantai ja se oli tilattavissa 20 mk/vuosi. Vuosi 1969 oli merkittävä vuosi koska silloin keskikalja vapautui, siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon ja Kaikukin alkoi ilmestyä perjantaisin. Mikä noista asioista sitten lienee vaikuttanut eniten, mutta vuoden 1971 lopussa ilmoitettiin Kaiun ilmestymisen päättyvän. Osasyy Tervakosken Kaiun loppumiseen oli varmasti myös siinä, että Janakkalassa oli alkanut ilmestyä paikallislehti Kotokulma. Kotokulma vaihtui jossain vaiheessa Janakkalan ja Rengon Sanomiksi ja lieneekö ollut kolmannen nimen aika, kun Renko sulautui Hämeenlinnaan ja lehdestä tuli nykyinen Janakkalan Sanomat. ”Lukkarinrakkautta” noihin Tervakosken Kaikuihin minulla syntyi viitisen vuotta sitten kun skannasin ne kaikki, Tervakosken Eläkkeensaajien kotisivuille kaikkien luettavaksi. Palaan vielä tuohon omaan kotokulmaan, Metsolan mäkeen. Tervakoski Oy:llä oli aikanaan tuhansien hehtaareiden metsämaat ja sitä kautta oma virkamies hoitamassa asioita. Tuolla mäen vastakkaisella puolella hänellä oli virka-asunto. Kertokoon hän, joka paremmin tietää, mutta minulla on sellainen mielikuva, että tuo talo nimettiin Metsolaksi asukkaan mukaan ja sitä kautta takana olevasta mäestä tuli Metsolan mäki, vai oliko se päinvastoin. Vuonna 1961 meikäläisestä tuli tervakoskelainen paikkakunnalle muuton myötä ja silloin tuo kyseinen talo oli vielä samassa käytössä. Nyt kaiku on kiertänyt niin moneen kertaan, että se alkaa vaimeta, joten on aika toivotella hyvää joulun odotusta kaikille, jotka vaivauduitte lukemaan tänne saakka. Metsolan tonttu, Pekka Stigell