Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Onko ottipaikka kaislikossa vai kivikossa - kalastajien keskusjärjestö kokosi vinkit apajista ja kommentoi kalastukseen liitettyjä myyttejä

Lähes joka kolmas suomalainen harrastaa kalastusta. Asia käy ilmi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kyselytutkimuksesta. Kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista haluaisi kalastaa nykyistä enemmän. – Yleisimmät kalastuksen estävät syyt ovat ajan puute ja kalapaikkojen sijainti liian kaukana. Kynnystä voi korottaa myös tiedon puute hyvistä kalapaikoista, kertoo tiedottaja Jaana Vetikko . Tunnetko ottipaikat? Vetikon mukaan parhaita kalapaikkoja ovat paikat, joissa pohja on rikkonainen ja kaloille löytyy sopivaa ravintoa, esimerkiksi vedenalaisten kivikkojen ja kaislikoiden reunat ja tuulenpuoleiset rannat. Hän suosittelee tutustumaan kalastuspaikkaan jo ennalta ja noudattamaan sen alamittoja, rauhoitusaikoja ja muita sääntöjä. Lisäksi on otettava huomioon, ettei kalastaessa saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa ja häiriötä ympäristölle, muille vesilläliikkujille, muulle luvalliselle kalastukselle tai rannan omistajalle, kuten mökkiläisille. Vastuullisuus on tärkeää myös kalan käsittelyssä. Alamittaiset kalat tulee ja suurkalakokoon yltäneet kannattaa vapauttaa ripeästi. Vastuullinen kalastaja panostaa paitsi ajanmukaisiin kalastusvälineisiin, myös kunnollisiin pyynnin apuvälineisiin ja kalan käsittelyvälineisiin. – Vastuulliset toimenpiteet välittömästi pyyntihetken jälkeen takaavat myös kalan laadun. Jokainen saalistaan arvostava opettelee säännön: tainnuta – verestä – perkaa – jäähdytä. Järjestön kalatalousasiantuntija Janne Antila kannustaa suosimaan lähikalastusta keskellä taajamaa. – Parhaillaan on myös käynnissä matalan kynnyksen Street fishing -kilpailukiertue, jossa etsitään eri kuntien etevimpiä katukalastajia, Antila vinkkaa. Kalan syöntiin vaikuttavat vesistön lisäksi sää- ja muut olosuhteet. Tunnistatko uskomukset? Kalastukseen liittyy paljon yleisiä uskomuksia. Esimerkiksi noin joka kolmas suomalainen uskoo, että kala syö paremmin aikaisin aamulla tai sadesäällä. – Tämä pitää paikkansa monin paikoin ja useammalla kalalajilla, mutta yhtä hyvin paras ottihetki voi olla keskellä päivää tai illan hämärässä, Jaana Vetikko toteaa. Yleinen käsitys on myös se, että kalastaessa ei kannata puhua, koska kala syö äänen vuoksi huonommin. – Itse asiassa kalat voivat reagoida herkemmin rannalla tömistelyyn, eivät niinkään puheääneen, Vetikko tarkentaa. Luvat ja maksut kuntoon Monia mietityttävät myös kalastuksen luvat ja maksut. Kalastonhoitomaksuun Vetikolla on yksinkertainen sääntö: Se pitää maksaa, jos on 18–64-vuotias ja harrastaa jotain muuta kalastusta kuin onkimista, pilkkimistä ja silakan litkaamista. Vesialueen omistajalta puolestaan tarvitaan lupa, jos käyttää useampaa kuin yhtä vapaa samanaikaisesti tai kalastaa pyydyksellä, kuten katiskalla tai verkolla. Luvan vaatii myös erityiskalastuskohteilla tai vaelluskalajokien koski- ja virta-alueilla kalastaminen.