Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

Moni antaa terveellisten elämäntapojen romuttua lääkkeiden aloittamisen jälkeen – pelkät verenpainelääkkeet eivät auta

Kolesterolilääkkeitä tai verenpainelääkitystä käyttävät luottavat usein liikaa lääkityksen parantavaan voimaan, ja jättävät elintapamuutokset tekemättä, selviää Turun yliopiston johdolla tehdystä tutkimuksesta. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Journal of the American Heart Association-tiedelehdessä . Terveellisten elintapojen unohtaminen voi vähentää lääkehoidon, statiinien ja verenpainelääkityksen tehokkuutta, tutkijat varoittavat. – Tutkimuksen perusteella monet ennaltaehkäisevän lääkityksen aloittajat näyttävät tuudittautuneen siihen uskoon, että kohonnut tautiriski tulee hoidettua lääkityksellä, kertoo kansanterveystieteen professori Jussi Vahtera Turun yliopistosta. Statiineja syödään, koska ne vaikuttavat veren kolesteroliin tehokkaasti ja vähentävät esimerkiksi sydäntapahtumia. Aivoverenkiertohäiriön tai sydäninfarktin kokeneelle statiini on elintärkeä. Toisen taannoisen suomalaistutkimuksen mukaan statiinilääkitykset liittyivät alle 50-vuotiailla aivoinfarktipotilailla 70 prosenttia pienempään riskiin sairastua uuteen aivoinfarktiin. Myös kuolemanriski oli seurannan aikana 60 prosenttia pienempi. Verenpainelääkitystä taas tarvitaan, jos itsehoito, eli elintapojen muuttaminen terveellisemmiksi ei riitä. Tiedetään, että lääkkeiden verenpainetta laskeva teho selvästi paranee, jos samaan aikaan tekee muutoksia elintavoissa. – On arvioitu, että yli 80 prosenttia ennenaikaisesta sairastavuudesta ja kuolleisuudesta sydän- ja verisuonitauteihin olisi vältettävissä, jos elintavat olisivat kunnossa: vältettäisiin tupakointia, alkoholia, liikuttaisiin ja syötäisiin terveellisesti, ja että verenpaine, paino ja veren kolesteroli- ja sokeritasot olisivat normaalit, sanoo Vahtera. Suomessa verenpainelääkkeitä käyttää noin puoli miljoonaa ihmistä. Verenkiertoelinten sairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Lääkityksellä olleet lihoivat Tutkimuksessa seurattiin yli 40 000 keskimäärin 52-vuotiasta suomalaista, joilla ei aiemmin diagnosoitu sydänsairautta tai aivoinfarktia. Valtaosa tutkittavista oli naisia. Osallistujilta kysyttiin tietoja painoindeksistä, fyysisestä aktiivisuudesta, alkoholin käytöstä ja tupakoinnista joka neljäs vuosi vuosien 2000-2013 välillä. Samalla selvitettiin käyttivätkö he statiini- tai verenpainelääkitystä. Suurin osa tutkittavista aloitti ennaltaehkäisevän lääkehoidon verenpainelääkkeillä. Selvisi, että jompaakumpaa lääkitystä käyttävät lihoivat 82 prosenttia todennäköisemmin kuin ne, joilla ei ollut lääkitystä. Lääkityksen aloittajista 8 prosenttia oli todennäköisemmin myös fyysisesti passiivisia. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että statiinien käyttöön liittyvät haittavaikutukset, kuten lihaskivut, voisivat jossain määrin vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen. Kun tässä tutkimuksessa katsottiin erikseen statiinien käyttäjiä, fyysisen aktiivisuuden muutoksessa ei kuitenkaan ollut eroja lääkehoidon aloittaneiden ja aloittamattomien välillä. Joiltain osin lääkkeitä käyttävät olivat myös parantaneet elintapojaan: he olivat lopettaneet 26 prosenttia todennäköisemmin tupakoinnin ja vähentäneet jonkin verran myös alkoholin käyttöään. Molemmat lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Vaikka tupakoinnin lopettaminen voi johtaa painonnousuun, se ei selittänyt tutkittavien painoindeksin nousua, tutkijat sanovat. Osallistujat, jotka käyttivät lääkkeitään ja lopettivat tupakoinnin, lihoivat enemmän kuin ne tupakoinnin lopettaneet, jotka eivät olleet lääkityksellä. Motivaatio voi heiketä Painonnousun taustalla on todennäköisesti monia elintapoihin liittyviä syitä, arvioi Jussi Vahtera. Itse lääkitykset eivät nosta painoa. Koska tautiriskin ajatellaan olevan hoidettu lääkityksellä, motivaatio elintapamuutoksiin voi heikentyä. – Liikunnan väheneminen ja ruokavalion muuttuminen samanaikaisesti voi myötävaikuttaa painon nousemiseen. Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty esimerkiksi, miten koehenkilöiden ruokailutavat muuttuivat. Tutkimuksen mukaan terveellisten elämäntapojen merkitystä on korostettava lääkitystä aloittavalle painokkaammin, sillä muuten lääkkeiden käytöllä ei ehkä saavuteta toivottavia vaikutuksia. – Lääkitystä ei pidä nähdä keinona aloittaa tai jatkaa epäterveellisiä elintapoja, korostaa myös tutkimusta johtanut dosentti Maarit Korhonen tutkimustiedotteessa . Vahtera muistuttaa, että määrätyt lääkkeet on joka tapauksessa tärkeää ottaa ohjeen mukaisesti, vaikka elämäntapamuutokset eivät onnistuisikaan. – Molemmista on terveyshyötyjä.