Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Tunnekuohuntaa herättävä susi

Huomenna alkaa TV:ssä viihdevisa Stadi vastaan Lande. Tapasin koirien luonnetestissä Jaakko Saariluoman. Odotan mitä hauska ja terävä Jaska ja Kalle Lamberg saavat irti kaupunkilaisten ja maalaisten suurimmasta kiistanaiheesta. Susista. Toivon jotain hauskaa, miksei rienaavaakin. Niin totiseksi on torvensoitto mennyt. Kun olin pikkupoika, kerrottiin Janakkalan viimeisestä ilveksestä, jonka Korpisen Ahti oli ampunut. Iso kissa palasi eikä ole enää uhanalainen. Silti sain 90-luvulla kunnanhallituksessa vääntää kättä, että ilves saatiin Janakkalan nimikkoeläimeksi, onhan se vaakunassammekin. Muille olisi kylmänkukka tunnuksena riittänyt. En antanut periksi. Nyt autoilijoita varovasti ajamaan pyytävän mainion kampanjan nimi on pentuja pientareella eikä taimia tiellä… Maamme on upea, kun suurpetoja asustaa Ruuhka-Suomea myöten. Olen nähnyt kotitiellä suden, olohuoneen ikkunasta karhun ja pihalla ilveksen jäljet. Vain ahma enää puuttuu, eikä sen näkeminen mahdotonta ole, viime viikolta on havainto Lammilta. Janakkalan länsilaitaa viistää Rengon susilauman reviiri. Turengissakin kerrottiin nähdyn kolme sutta, taisivat kuitenkin olla koiria? On sääli, että sudesta on tullut riidanaihe ja kulttieläin, Stadin ja Landen törmäytin. Näin ei tarvitsisi olla. Suomeen mahtuu elinvoimainen susikanta, mutta maaseudun asukkaiden sietokykyä ei tarvitse murtaa. Nyt susista käydään mediassa ja somessa loputonta raivoamista, eikä viranomaisten tunneälykään aina leikkaa. Samat yksinkertaistukset huudetaan yhä uudestaan ja kompromissin yrittäjät leimataan jommankumman puolen salarakkaiksi. Toiset haluavat ampua kaikki sudet, toiset eivät antaisi poistaa yhtäkään. Virossa metsästetään susista vain ylimääräiset, suden pelko ihmistä kohtaan säilyy eikä pedoista tarvitse riidellä. Vedenjakaja susiriidassa on koira. Suomessa on vuosituhantinen koiralla metsästämisen perinne, joka on pääsemässä Unescon aineettoman maailmanperinnön listalle. Se pitää turvata samoin kuin maaseudun asukkaiden mahdollisuus ulkoiluttaa koiraansa kotipihalla ilman vaaraa. Kyllä tämä on mahdollista tuhoamatta susipopulaatiota sen enempää Viralasta kuin Itä-Janakkalastakaan – jahka Rengon lauma lähettää ylijäämänuoriaan tänne meille päin.