Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Naapuruus ja totuus koetuksella

Se on taas taloyhtiöiden vuosikokousten paikka ja huhuilla ratsastetaan totuuden ollessa uhri. Taloyhtiö, jossa asun aloitti 17. tammikuuta hallituksen kokouksella. Sain kuulla siitä, että olin puuttunut isännöitsijän ja puheenjohtajan käytökseen. Olen ollut noin 10 vuotta hallituksen jäsen. 2016 kevätkesällä alkoi pusikkojen jyrsintä takapihoilta. En silloin arvannut, että sen montun mukana, alkoi montun kaivaminen myös minulle. Minä onneton odotin, että taloyhtiömme kiinteistönhoito-firma hoitaa asian. Vielä tyhmempi olin, kun lähdin monttua itse täyttämään. Pahin virhe oli, että pistin työstä korvausvaatimuksen isännöitsijälle, jonka tuttava suoritti jyrsinnän. Olen yrittänyt saada vahingonkorvauksena rahojani 30. toukokuuta 2016 alkaen takaisin. Tietenkin olen jäävännyt asian osalta itseni hallituksessa. Huvittavaksi asian tekee se, että tuon montun myötä alkoi ajojahti, jossa sain kuulla, että vain kesäisin käytössä olevan autoni takarenkaista on lentänyt kiviä syksyllä asuntojen ikkunoihin. Olen kuulemma huutanut eräälle asukkaalle siitä, että hänen avokumppaninsa, joka ei asu talossa on nukkunut autossa kadun varressa vuorokausia. Samaan aikaan autostani näiden kosteiden viikonloppujen seurauksena häipyi jatkuvasti tankillinen bensaa. Vastaukseksi sain, että autossa yöpynyt henkilö on ollut niin humalassa, ettei ole voinut varastaa polttoainetta. Samaa tarinaa katkeroitunut puheenjohtajamme jauhoi lähes koko kokouksen ajan. Arvatenkaan korvausta ei tippunut, mutta pitkin loppuvuotta on sähköpostiini lähetetty mitä oudoimpia sähköposteja taloyhtiömme puheenjohtajalta. Posteja tuli jopa siinä määrin, että jouduin hänet sähköpostissa estämään. Juorut saivat jouluviikolla 20.12. iltayöstä oudon linjauksen, kun oveeni heitettiin ainakin 2 kappaletta nyrkinkokoisia kiviä. Kuulin juoksevat askeleet ja hiljaisuuden. Miksi en soittanut poliiseja, kun minua oli puheenjohtajan toimesta uhattu autossa nukkujan väkivallalla. Sain puheenjohtajan viimeisestä sähköpostista ohjeen poliisilta tehdä laittomasta uhkauksesta rikosilmoituksen, mutta mitä niistä hyötyy. Ei poliisia tällainen ”vainoaminen” kiinnosta. Kerron asian näin lyhyesti, sillä lyhyestä virsi kaunis. Pienellä paikkakunnalla ei ole härskiydellä rajaa. Tämän tarinan opetus lienee, että mieti monta kertaa, jos lähdet taloyhtiön halitukseen. Joskus vaikuttaminen kääntyy sinua itseäsi vastaan. Vihapuheet ovat saapuneet myös taloyhtiöiden hallituksiin. Jorma Talikka Janakkala