Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Ei yhdenkään ihmisen läheinen

Suomi100 -juhlavuosi on nyt alkanut teemalla YHDESSÄ! Uudenvuodenpuheessaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi, että ”Satavuotiaan Suomen yksi sanoma voisi olla: Sinä voit hyvin, kun kukaan ei voi pahoin. Siis auta, minkä voit. Toinen voisi olla: Tunne kohtuudella vastuusi, edes omasta itsestäsi. Siis tee, minkä kykenet.” Sana yhdessä tarkoittaa yhdessäoloa, yhdessä tekemistä, yhdessä kulkemista, yhdessä kokemista… ja varmasti paljon vielä enemmän, läsnäoloa joka päivä kaikkina vuodenaikoina. Joka viides suomalainen on yksinäinen. Yksinäisyydellä tarkoitetaan yksin olemisen kokemusta, joka ei ole vapaaehtoista. Yksinäisyyttä ei pidä sekoittaa yksin olemiseen ja yksin asumiseen. Ihminen kaipaa muiden seuraa, huomiota ja hyväksyntää. Yksinäisiä eivät ole ainoastaan vanhukset, vaan yksinäisyys koskettaa kaikkia ikäluokkia. Yksinäistä on silloin, kun jätetään ulkopuolelle, kiusataan, eikä kukaan kuuntele tai ei uskalleta kenellekään puhua. Missä ovat vanhemmat? Missä on omaisten vastuu? Riittääkö muka robottipupu antamaan vanhuksille hellyyttä ja kosketusta, mitä meistä jokainen kaipaa? Asiat ovat myös hyvin. Monet nuoret käyvät vanhainkodeissa ja auttavat kotona asuvia vanhuksia. Myös vanhukset auttavat toisiaan, myös nuoret auttavat toisiaan. Ei yksinäisyydestä selviä, jos ei avaa ovea, puhu ja lähde liikkeelle. Mene sinne, missä on muita ihmisiä, vaikkakin tuntemattomia. Yksinäinen tarvitsee ympärilleen auttavia ihmisiä, jos yksin ei jaksa. Onneksi kirkon diakoniatyö auttaa monia hädässä olevia. Me kaikki emme edes tiedä, mitä kirkon diakoniatyö on ja miten läsnäolevaa työ on. Yksinäisyys voi kohdata meitä kaikkia. Pitäisikö yksinäisyyden varalle olla suunnitelma? Kuka minusta huolehtii, jos sellainen tilanne kohdalleni tulee? Lievittääkö sosiaalinen media ihmisen yksinäisyyttä? Onneksi myös vapaaehtoistyön merkitys on lisääntynyt. ”Kun antaa niin saa” toteutuu parhaiten muita auttamalla! Jokainen meistä haluaa tulla kohdelluksi inhimillisesti kaikissa elämän vaiheissa. Ei yksinäisyyttä pidä hävetä, eikä sitä, että ei ehkä olekaan kenenkään läheinen. Sitä pitää hävetä, jos ihminen jätetään yksin ja jätetään ulkopuolelle, eikä välitetä.