Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Tulevaisuus pelottaa

Vai pelottaako? Ottamatta kantaa Amerikan presidentin vaalien tulokseen, pohdittavaa riittää. Maailma on menossa hullummaksi, kun osaamisella ja kokemuksella ei näytä olevan merkitystä. Onko solvaava puhetyyli ihan aikuisten oikeasti se oikea malli käsitellä asioita? Räävitön huonotapainen sanailu, se tässä maailmassa pelottaa. Toisille nälviminen tuntuu vielä raskaammalta aikana, kun maailmassa kärsitään esimerkiksi veden, ruuan ja perushyvinvoinnin puutteesta sekä ympäristöongelmista. Maailmassa on liikaa orpoja lapsia. Nälkäpäivän tv-ohjelmassa näimme, miten lapset selviävät yhdessä ja saavat silloin tällöin ruokaa, kerran viikossa. Meillä lotrataan suihkussa ajattelematta vettä elintärkeänä luonnonvarana. Meille yltäkylläisille valittelijoille tekisi hyvää olla ilman ruokaa viikko. Suurin osa maailman ihmisistä menee nukkumaan nälkäisinä, kulkee pimeässä ja pelkää tulevaisuutta. Maailman rikkaat voisivat auttaa enemmänkin heimolaisiaan, ihmistä. Ja puhua ystävyyden kieltä ja tehdä ystävyyden tekoja maailmanlaajuisesti. Me tavalliset ihmiset keräsimme 2,2 miljoonaa euroa Nälkäpäivän kassaan. Hienoa! Koskettavaa ohjelmassa oli se, että lapset keräävät roskia kaatopaikalta ja elättävät itsensä löytämillään ”tavaroilla.” Jokainen heistä haluaisi käydä koulua, mutta siihen ei ole varaa. Miten köyhyyden kierre katkaistaan? Intiassa 25 000 rupiaa on 370 euroa – äiti joutui ottamaan lainaa tämän verran maksaakseen lapsensa lääkärikulut. Laina-aikaa tämän summan maksamiseen oli kaksi vuotta! Ja meidän naisten asema. Maailmassa on 200 miljoonaa silvottua tyttöä. Miten me naiset annamme kohdella itseämme uskomuksien mahtivallan alla? Kuka auttaa? Vaikka maailma onkin tullut hulluksi ja vaikka sattuukin, kannattaa aina taistella oikeiden asioiden puolesta. Tehdä tekoja, jotka edes hitusen auttaisivat maapallon ihmisiä tuntemaan turvaa. Että kaikilla olisi vettä, ruokaa ja sairaanhoitoa. Ettei olisi liikaa orpoja lapsia, köyhyyttä ja kurjuutta. Mutta ihmeellisintä on, että kun ei tiedä paremmasta kaikki on tässä ja nyt ”oikein hyvin” jokaisella kotiseudulla maapallollamme.