Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Villieläinten pelastajilla on meneillään ”pikkulintukesä” –  Näin toimit, kun epäilet eläimen tarvitsevan apua

Kesällä puhelin soi koko ajan, myös öisin. Viihteellä oleva kaveriporukka havaitsee kotimatkalla oudosti käyttäytyvän varpusen ja kaivaa Hanna Al-Saedin numeron netistä. – Eivät he voi lintua lähteä minnekään viemään, joten minä lähden hakemaan, Al-Saedi kertoo. Vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Al-Saedi on hoitanut apua tarvitsevia luonnoneläimiä jo 20 vuoden ajan. Puheluita tulee ympäri Suomea. Al-Saedi asuu Pälkäneellä, mutta hakee eläimiä sadan kilometrin säteellä. – Tai niin pitkältä kuin vain on aikaa ja bensaa tankissa, Al-Saedi lisää. Kesät ovat hyvin erilaisia. Villieläinhoitajat puhuvat keskenään tervapääskykesästä tai siilikesästä. – Tämä kesä on ihan selvästi pikkulintukesä, Al-Saedi kertoo. Takaisin luonnonlinnuiksi Tällä hetkellä Al-Saedin hoidossa on pelkkiä lintuja. Keittiössä visertää varpusia, sinitiaisia, talitinttejä, peippoja ja punakylkirastaita. Ulkotarhassa piirileikkiä menee variksia ja harakoita. Apua ovat tarvinneet emottomat poikaset, loukkaantuneet tai saaliiksi joutuneet linnut ja pesästä tippuneet pikkulinnut. Osaa täytyy syöttää käsin kerran tunnissa. Pikkuhiljaa linnut voimistuvat, oppivat syömään itse ja siirtyvät ulkohäkkiin. Lopulta ne opettelevat taas luonnonlinnuiksi ja katoavat pihapiiristä. Myötätunto lisääntynyt Tänä keväänä ihmiset ovat liikkuneet luonnossa tavallista enemmän. Se on näkynyt Al-Saedille tulleiden puheluiden määrässä. Hän on havainnut myös pidemmän aikavälin muutosta. Viimeisen viiden vuoden aikana ihmiset ovat alkaneet kiinnittää luonnoneläimiin aiempaa enemmän huomiota. – Myötätunto luonnoneläimiä kohtaan on kasvanut, Al-Saedi iloitsee. Al-Saedi on huomannut, että osa ihmisistä pelastaisi vain hienolta kuulostavia eläimiä kuten maakotkia tai kalasääksiä. – Minulle jokaisen ”roskalinnun”, kuten minkä tahansa tavislokin tai tavisvariksen, henki on yhtä arvokas, Al-Saedi sanoo. Velvollisuus auttaa Luonnoneläinten auttaminen toimii sataprosenttisesti vapaaehtoisten voimin. Al-Saedi muistuttaa, että on jokaisen velvollisuus ilmoittaa eläimestä, joka tarvitsee apua. Tällaisessa tilanteessa voi soittaa paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen numeroon, hätänumeroon tai vapaaehtoisille villieläinhoitajille. Viime vuosina on aktivoitunut eläinten pelastusrinkejä, jotka järjestävät sairaan eläimen kuljettamisen hoitajille. Näin hoitajat voivat keskittyä hoitamiseen. Näin autat villieläintä 1. Jos et saa sitä juosten kiinni, se ei ole pulassa. Vaikka eläin vaikuttaisi käyttäytyvän omituisesti ihmisen näkökulmasta, se ei välttämättä tarvitse apua. 2. Ota ensin selvää, ennen kuin kosket. Kun eläimeen jää ihmisen hajua, on peli menetetty. Soita ensin hätänumeroon tai paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen ja selvitä, onko eläin avun tarpeessa. 3. Ota eläimestä puhelimella kuva. Se helpottaa auttavaa tahoa tilanteen hahmottamisessa. 4. Jos mitään ei ole tehtävissä, hoida tilanne loppuun saakka. Kynnys lopettaa vakavasti loukkaantunut eläin on osalle ihmisistä suuri. Hanki silloin paikalle joku, joka pystyy sen tekemään. 5. Juota, älä syötä. Vaikka luonnoneläin vaikuttaisi nälkäiseltä, sitä ei pitäisi keskikesällä syöttää. Eläimet löytävät tarpeellisen ravinnon luonnosta ja kuumalla ruoan tarjoamisessa on pilaantumisen riski. Sen sijaan vettä on hyvä tarjota matalista astioista. Edit 1.7.2020 klo 08:21: Jutussa mainittu punakylkivarpunen vaihdettu punakylkirastaaksi.