Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

Uutinen – valetta vai faktaa?

Muistan itseäni vanhemman serkun sanoneen uudenvuoden aattona ollessani kymmenen vanha, että ”toista tiedetään, kun tämäkin alkava vuosi on ohi”. En tiedä miksi se pienen tytön mieleen. Irrallinen lause. Ehkä siihen liittyi serkkuni vakava ilme ja hartaudella lausuttu ajatus. Tuon ikäisenä vuoden, saati pidemmän ajan päähän ajatteleminen tuntui omituiselta ja äänen lausuttu näkemys jotenkin uhkaavalta. Lause perustui kuitenkin ajatukseen tiedosta. Sen, minkä koemme ja elämme, tiedämme myös todeksi ja oikeasti tapahtuneeksi. Tuohon aikaan tietoa saatiin omien oppien lisäksi sanomalehdistä ja puoli yhdeksän uutisista, joihin luotettiin. Painettu sana oli totta ja tutkittua. Näin se koettiin. Toisaalta 80-luvun alussa faktan tarkistus olisi ollut, jos ei mahdotonta, niin ainakin erinomaisen vaikeaa. Nyt tietoa tulvii ovista ja ikkunoista, kännyköiden ja kaikkien mahdollisten sähköisten ja ei-sähköisten välineiden kautta. Voisi ajatella, että nyt on paremmin ja tietoa saa haltuunsa runsain mitoin. Näin ei kuitenkaan ole. Länsimaisen demokratian haasteena on valeuutisten sekä tahattomasti harhaanjohtavien tietojen levittäminen (misinformaatio) ja tarkoituksellisesti harhaanjohtavien tietojen levittäminen (disinformaatio). Valeuutisten tekemisestä ja niiden avulla poliittiseen toimintaan vaikuttamisesta on tahkottu myös liiketoimintaa. Ehkä tuonkin yritteliäisyyden olisi voinut ohjata johonkin vähemmän vahingolliseen toimintaan. Toimittaja ja kirjailija Johanna Vehkoon vastikään ilmestynyt Valheenpaljastajan käsikirjan soisi kuluvan meidän kaikkien käsissä. Kirjan on todettu olevan selviytymisopas totuudenjälkeiseen aikaan ja se ohjaa meitä jokaista epäilemään omia oletuksiamme, tarkistamaan faktoja uutisten takana ja muistuttaa kriittisen ajattelun taidoista. Kirjan alkupuolella muistutetaan sosiaalisen median ja nopean uutisoinnin maailmassa todella tärkeästä ja samalla vaikeasta asiasta. Neuvo kuuluu ”Tutki omia ennakkoluulojasi”. Tämä pysäytti. Olemmeko valmiit hylkäämään jonkin ajatuksen tai ehdotuksen, koska se tulee mielestämme väärältä taholta tai haluammeko uskoa tietoa ja uutisia, jotka vahvistavat omia käsityksiämme? Ehkä jätämme Vehkoon kysymyksen tavoin selkeitä varoitusmerkkejä huomiotta juuri tästä syystä. Tieto on vallankäytön väline – niin hyvässä kuin pahassa. Sen vaaran syvyyttä kuvaa mm. Vehkoon kirjassa mainitsemat Myanmarissa vuonna 2017 puhjenneet väkivaltaisuudet, joiden juurisyyt paljastuivat valeuutisoperaation aiheuttamiksi. Ollaan siis kriittisiä, tarkistetaan faktat ja jaetaan vain luotettavia uutisia edelleen.