Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Mielipide: Kiusaamisnäkökulmia

Roolit kiusaajana ja kiusattuna ovat tulosta pidemmän ajan kehityksestä. Kehityksestä, joka alkaa jo varhaislapsuudessa. Miltei jokaisessa varhaiskasvatusryhmässä, esiintyy jo kiusaajia ja heidän uhrejaan. Varhaiskasvattaja voi hyvinkin helposti päätellä,kuka on tuleva koulukiusaaja. Uhrinsa hän löytää aina, ei niin pientä ryhmää olekaan, mistä kiusaaja ei löytäisi etsimänsä, kiusatun. Kiusatuksi voi joutua, ihan mistä syystä tahansa. Yleensä jokin pienikin erilaisuus yksilössä, laukaisee kiusaajan tarpeen alistaa toinen. Usein saaden "kovan pojan tai tytön ", halutun "arvon". Kiusaajilla on aina hyvin heikko itsetunto, joka johtuu monestakin eri tekijästä, mitä lapsi on joutunut kokemaan varhaisina , herkkinä vuosinaan. En tässä yhteydessä lähde enempää pohtimaan syntymekanismia : tulla kiusaajaksi , joutua kiusatuksi. Psykiatrian alan pitkälle koulutetut, eri ammattilaiset tietävät nämä. Uskon lapsen syntyvän " tyhjänä tauluna". Kuten empiristi John Locken esittää käsityksenään, että ihminen tulee maailmaan ilman synnynnäisiä prosessointisääntöjä havaintomaailmasta. Mitä kaikkea voikaan pienelle ihmiselle tapahtua, jos hänestä on havaittavissa jo ennen eskari- ikää kiusaajan roolia? Aihe on hyvin arka ja herkkä. Kiusaajan kehitysprosessiin vaikuttaa ratkaisevasti, kuinka rautaisia ammattilaisia lapsi kohtaa varhaiskasvatuksen piirissä. Ja, minkälaiset realistiset tiedot neuvola saa lapsen voinnista arjessa, niin päivähoidosta kuin kotoakin..Oikeat tiedot lapsesta helpottavat neuvolaa kohdistamaan lapselle, mahdollisimman varhain oikean tyyppistä ammatillista apua. Ettei käy niin, että lapsen aloittaessa eskarin. "Pakka " räjähtää käsiin. Viimeistään koulutien alkaessa , ongelmat voivatkin kärjistyä. Kiusaaminen pääsee oikein valloilleen.Ei kiusaajaksi yhdessä yössä synnytä! Viitteitä siitä on ,jo ennen sitä. Aito halu ja kyky puuttua mahdollisimman varhain kiusaamiseen, päästään vähemmillä " ruhjeilla". Tiedetään koulukiusaamisen olevan monen repussa mukana läpi elämän. Se taakka on raskas. Taakkahan se on usein kiusatulle, mutta on se raskas taakka kiusaajallekin. Nämä taakat näkyvätkin ihmisen elämässä monin eri tavoin. Peräänkuulutan varhaiskasvattajien , eri sektoreilla olevan AIDOSTI kiinnostuneita lasten hyvin- tai pahoinvoinnista kiusaamistapauksissa. Toimien tilanteiden vaativilla tavoilla. Aina on kouluissa ja muissakin päivähoidon eri muodoissa kiusaamista jossain määrissä tapahtunut. Siitä ei pääse mihinkään. Käsittääkseni kynnyksestä puuttua OIKEASTI kiusaamiseen on madallettava, siten ettei ole enää kynnystä. Liian monta kertaa kiusaamisen havaitsema aikuinen, kääntää selkänsä. Sen näkee myös kiusaaja saaden siitä lisää, "potkua" toiminnalleen. Surullisinta on, että niin näkee myös kiusattu. Aikuisen kylmä välinpitämättömyys kouraisee syvältä, vieden luottamuksen oikeudenmukaisuuteen, kolhaisten itsetuntoa, jopa vieden loputkin itsetunnon rippeistä. Oma lukunsa kiusaamisessa onkin silloin, kun kiusaaja on opettaja. Ilmiönä sekään ei ole uusi (ikävä kyllä). Opettajan ollessa kiusaaja, siihen puuttuminen onkin moninverroin vaikeampaa, miltei mahdotonta. Tämänkin me tiedämme, jokainen on koulua käynyt. Ilmiö on niin vanha, kuin on koulukin ollut olemassa. Joutuminen opettajan kiusaamaksi on se, niin yleistä, että usein se koetaan normaaliksi, asiaan kuuluvaksi. Kunhan se kohde en ole minä, kaikki ok. Toki valtaosa opettajista on ammattitaitoisia, työnsä vastuullisesti hoitavia aikuisia, joiden kanssa yhteistyö sujuu moitteettomasti. Ihan samoin kuin enemmistö lapsista ja nuorista on normaaleita, vastuuntuntoisia ihania omina itsenään. Vanhemmat ovat se tärkein linkki, sieltä kaikki lähtee. Vanhemmuus on lopun elämää pesti. Se on vaativin työ, mitä elämässämme on. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen vain parasta, koitetaan antaa mahdollisimman hyvät sen toteutumiseen. Ollaan ihmisiksi, kukin parhaan kykymme mukaan. Kun lapsemme ovat kuitenkin elämässämme kaikkein tärkeintä ja arvokkainta, mitä olemassa on.