Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta – suosittu pyhimys antoi nimensä monelle keskiaikaiselle kirkolle

Janakkalan seurakunnalla sekä kaikilla kuntalaisilla oli juhlan paikka, kun upea keskiaikainen Pyhän Laurin kivikirkko saavuttaa tänä syksynä huiman 500 vuoden iän. Sunnuntaina kirkossa järjestettiin vuosipäivän kunniaksi piispanmessu, jossa saarnan piti piispa Matti Repo . Osa penkkiriveistä oli otettu pois käytöstä turvavälien takia, mutta paikalle tullut runsas kirkkoväki mahtui silti sopuisasti sisään. Saarnassaan piispa Matti Repo painotti historian merkitystä suhteessa tulevaan. Historia asettaa odotuksia tulevaisuutta varten ja muuttaa olosuhteita ajan kuluessa. – Jumalan uskollisuus pysyy, vaikka ajat, kylät ja rakennuksetkin muuttuvat, piispa totesi. – Kun Jeesus auttoi muitakin kuin oman kylän väkeä, hän herätti paheksuntaa. Ihmisten oma ainutkertaisuus estää meitä näkemästä muiden arvoa, hän lisäsi todeten nykymaailman valitettavan tilan. Ehtoollista kerääntyivät vastaanottamaan miltei kaikki kirkkoon saapuneet juhlavieraat ja kirkonmenojen jälkeen tarjoiltiin kirkkokahvit. Lopuksi historioitsija, dosentti Jussi Hanska piti luennon kirkon historiasta. Pyhä Laurentius huolehti kirkon varoista Pyhän Laurin kirkko on saanut nimensä Laurentiuksen mukaan, joka toimi Rooman aikaan kirkon diakonina. Marttyyrikuoleman jälkeen hänestä tuli suosittu pyhimys ja tästä syystä jo pelkästään Suomessa on iso osa keskiaikaisista kirkoista nimetty hänen kunniakseen. Muita Pyhän Laurin kirkkoja löytyy muun muassa Vantaalta (Helsingin pitäjän kirkko), Lohjalta sekä Mynämäeltä. Pyhä Laurentius huolehti kirkon varoista ja kun Rooman keisari vaati rahoja itselleen, Laurentius jakoi ne köyhille todeten keisarille näiden ihmisten olevan se seurakunnan aarre. Keisari ei tästä juurikaan pitänyt, joten Laurentius kärsi kurjan kohtalon, kun hänet poltettiin elävältä. Janakkalan Pyhän Laurin kirkko otettiin käyttöön vuonna 1520, mutta paikallisella seurakunnalla on tätäkin pidempi historia. Ennen kivikirkkoa paikalla oli jonkin aikaa ollut puinen kirkko, joka rakennettiin mahdollisesti 1300-luvun lopulla tai 1400-luvun alussa. Kun muinoin Turun hiippakunta alkoi vaurastua ja väkiluku alueella kasvoi, oli tarpeen rakentaa uusia kirkkoja. Janakkalan kirkko pystytettiin, koska kymmenen kilometrin matka Vanajan kirkolle oli haastava, etenkin talvisin. Ihmisten pelko kuolemasta ennen viimeistä voitelua oli vahva, joten kirkolle oli päästävä tarvittaessa vikkelästi. Pyhän Laurin kirkko rakentui luultua nopeammin, vain parissa kesässä. Lisäosia ja muutoksia on toki tehty vuosisatojen ja -kymmenten aikana. Paikalle palkattiin mestari ja muurariryhmä. Varsinaisen työn tekivät kuitenkin talonpojat. Rahoitus hankittiin hiippakunnalta ja veroista. Janakkalan kirkkoa oli myös kustantamassa tanskalainen aatelismies Åke Göransson Tott , joka toimi Hämeen linnan käskynhaltijana. ”Salapoliisityötä” Vanhojen asiakirjojen mukaan Pyhän Laurin kirkko on siunattu 19. syyskuuta, mutta vuodesta ei ole tietoa. Tott mestattiin vuonna 1520, joten sitä on pidetty viimeisenä mahdollisena valmistumisvuotena. – Tämä on ollut varsinaista salapoliisityötä, Jussi Hanska totesi. Keskiaikaisissa kirkoissa oli myös usein kuoriaita, joka erotti pappissäädyn kirkkoväestä. Janakkalassa tällaista ei ole säilynyt. Kuoriaidasta huolimatta seurakuntalaisten tuli nähdä ja kuulla messun tärkein osa, ehtoollinen. Siksi aidassa oli aukkoja, joista kurkistella. Penkkejä ei siihen aikaan kirkossa ollut ja talvisin siellä oli kylmää sekä pimeää. Ainoastaan kynttilät valaisivat, mustaten samalla kirkon sisäkaton noella. Siitä ajasta ollaan tultu pitkälle ja Janakkalan Pyhän Laurin kirkkoon on tehty moderniksikin luokiteltavaa remonttia 1840-luvulla.