Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Näin testaat kestävyyskuntosi kuudessa minuutissa - hyvä tulos suojaa monilta sairauksilta

Huono kunto voi näkyä esimerkiksi hengästymisenä pienimmissäkin ponnistuksissa. Surkealla tolalla oleva fyysinen kunto johtuu usein liikkumattomuudesta, ylipainosta ja tupakoinnista. Huono kestävyyskunto altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille ja diabetekselle. Omaa kuntoa voi testata UKK-instituutin kävelytestillä, joka arvioi maksimaalista hapenottokykyä. Kenelle testi sopii? Alun perin kävelytesti on kehitetty sydän- ja keuhkosairaiden potilaiden suoritus- ja toimintakyvyn arvioimiseen. Päivitetty testi soveltuu terveille aikuisille, joilla ei ole hengitys- ja verenkiertoelimistön tai tuki- ja liikuntaelimistön sairautta tai oiretta, joka estää tai haittaa nopeaa kävelyä. Ennen kävelyn aloittamista on suositeltavaa tehdä soveltuvuustesti. Testiä ei suositella esimerkiksi juuri sairastetun kuumeen jälkeen tai silloin, jos rasituksessa ilmenee rintakipua tai hengenahdistusta. Näin testi tehdään Testi on helppo toteuttaa, sillä se ei vaadi isoa tilaa. Pikatesti toteutetaan radalla, jonka pituus on 15 metriä per suunta. Testissä kävellään 6 minuuttia mahdollisimman nopeasti kiertämällä rataa edestakaisin. Radan alku ja loppu merkitään esimerkiksi muovikartioilla, jotka on helppo kiertää. 1. Valitse rauhallinen tila, jonka pituus on vähintään 18 metriä suuntaansa. 2. Aseta kartiot 15 metrin päähän toisistaan. 3. Merkkaa koko kävelyradalle teippiviivat kolmen metrin välein. Näin testituloksen laskeminen helpottuu. Lisäksi tarvitaan sykemittari, josta katsotaan kävelyn lopussa sykkeen taso. 4. Kierrä kartioiden väliä kävellen niin nopeasti kuin mahdollista. 5. UKK-instituutin sivuilla on tuloslaskuri , johon syötetään kävelyn jälkeen kävelijän ikä, sukupuoli, pituus, paino, 6 minuutin aikana edetty matka metreissä ja kävelyn lopussa mitattu syke. Laskuri antaa tulokseksi arvion kävelijän kestävyyssuorituskyvystä. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa Jos olet testin mukaan rapakunnossa, aloita liikkuminen kevyesti. Lisää kuormitusta vähitellen. Suotuisten vaikutusten syntyminen vaatii säännöllistä liikuntaa, 3–5 kertaa viikossa. Harjoittelun on oltava säännöllistä, koska harjoittelun vaikutukset alkavat kadota jo muutaman viikon harjoittelemattomuuden jälkeen. Kuntoa ei voi siis varastoida. Harjoittelun pitää aiheuttaa kohtalaista tai runsasta hikoilua ja hengästymistä. Kestävyyskuntoa kehittäviä liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, hölkkä, juoksu, uinti, pyöräily, rullaluistelu ja hiihto. Hyvä kestävyyskunto suojaa valtimosairauksilta monien mekanismien välityksellä: leposyke on pienempi, sydämen iskutilavuus suurempi ja valtimot ovat elastisia. Liikunta ehkäisee valtimoiden kalkkiutumista ja ehkäisee siten sydäninfarkteja, aivohalvausta ja katkokävelyä. Aloittajalle lisää vinkkejä löytyy muun muassa UKK-instituutin sivuilta. Lähteet: UKK-instituutti, Terveyskirjasto.fi