Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

Politrukin vaipat

En haluaisi luopua lapsenluulostani, että politiikan päätarkoitus on parantaa yhteiskunnan toimintaa. Esimerkiksi, että yrittäjille mahdollistetaan toimintaedellytyksiä ilman tarpeetonta byrokratiaa. Että yhteiskunnan heikoimpien kriittistä autonomiaa vahvistetaan ilman regressoivia palvelurakenteita. Että iloinen veronmaksaja voisi hämmästyksekseen todeta: ”Kappas, käytetäänpäs verovaroja kustannustehokkaasti!” Säilytän naiivia asennetta lähinnä oman mielenterveyteni vuoksi. Kyynisyys veisi pian kaiken motivaation. Kun mailimittari paukkuu, joutuu yhä useammin pettymään ja toteamaan luulot vääriksi. Kirkasotsat kellokkaat toki pätevät ja lupaavat, mutta kuitenkin puoluetoimistojen politrukit lopullisesti määräävät, sidosryhmien paineessa, miten hallituksessakin toimitaan. Konsensuksen sulosoinnut lyövät tahtia. Hallintoalamaisille selitetään seuraavissa vaalipuheissa, miksi jälleen kerran mieli muuttui siitä edellisestä parhaasta mahdollisesta. Selittelyshow on slapstick-kamaa, mutta koska pettymys on raju, jää tunteiden pohjavireeksi suru. Politiikka, toden totta, on rikki. Ihmisten ohjaamisen ammattilaiset – ihmisten ohjaamista parempaan arkeen kai myös politiikkojen tavoite ainakin pitäisi olla – puhuvat dialogisesta kohtaamisesta. Se ei tarkoita pelkkää keskustelua vaan tasa-arvoista ja arvostavaa kohtaamista sekä myös aitoa kuuntelemista. Tämähän ei tietenkään politiikkaan sovi, sillä auta armias, jos kuuntelet äänestäjiä. Puoluekantaan katsomatta, olet silloin pohjasakkaa. Olet populisti! Tietty prosentti väestöstä on ehdottomia idealisteja vailla tarvetta loogisille perusteluille. Niinpä erilaisille oudoille (ääri-) liikkeille on aina kysyntää x prosenttia, lähinnä yhteiskunnan homogeenisuudesta ja koheesiosta sekä todellisten ongelmien syvyysasteesta riippuen. Moiset purkkisillit tai harakkaparvet kannattaakin unohtaa kaikesta pohdinnasta toivottomana hetteikkönä. Somen ansiosta ihmisille valkenee hiljalleen asioita, joista ennen tavattiin vaieta. Valtamedian itsesensuuri ei toimi enää. Ongelmista voisi irrottautua kertomalla äänestäjille aina faktat, eikä vaikkapa ”niin totta kuin osaa”. Muutokselle sokeutunut kokenutkin poliitikko on kuin käytetty kestovaippa; molemmat kannattaisi pistää vaihtoon – täysin samasta syystä.