Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

”Seurakunta tarvitsee rohkeutta tehdä kipeitäkin ratkaisuja.” Piispa Matti Repo kehotti Janakkalan seurakuntaa miettimään yhteistyön mahdollisuuksia.

– Minulle on jäänyt oikein hyvä kuva seurakunnasta, piispa Matti Repo kiitteli piispantarkastuksen loppupuheenvuorossaan. Hän antoi kiitosta muun muassa siitä, että seurakuntaelämä on vilkasta molemmissa isoissa taajamissa ja vilkastumassa myös kirkonseudulla. Repo muistutti ihmisiä siitä, että asutus voi usein keskittyä muualle kuin kirkon ympärille, eikä kirkko välttämättä ole silloin enää luontevin paikka ihmisten kokoontumiselle. – Seurakunnalla on myös haaste siinä, miten toimitaan kylillä. Seurakunta tarvitsee yhteistyötä Seurakuntien talouden tiukkeneminen muuttaa piispa Matti Revon mukaan väistämättä myös seurakuntien toimintaa. Vaikka kirkko on hallintonsa ja taloutensa osalta Suomessa osa julkista sektoria. Sen toiminnassa korostuu, ja tulee entisestään korostumaan kolmas sektori eli vapaaehtoistyö. – Kirkon toiminta muuttuu yhä enemmän vapaaehtoisvetoiseksi ja seurakunta on yhä enemmän seurakuntalaisten varassa, Repo totesi. Piispa oli vaikuttunut Janakkalan seurakunnan ja kunnan lämpimistä väleistä ja säännöllisestä vuoropuhelusta. Piispa kuitenkin muistutti, että seurakunta tarvitsee muitakin yhteistyökumppaneita. Erityisesti hän nosti esille juuri erilaiset yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat. "Osallisuutta voi kokea, vaikkei osallistuisi seurakunnan toimintaan” Yksi Janakkalan seurakunnan piispantarkastuksen keskeisistä teemoista oli seurakuntalaisten osallisuus. Sitä pohdittiin muun muassa lauantaina sekä Turengin kirjastossa että Tervakosken seurakuntatalossa järjestetyssä osallisuusfoorumissa. Seurakunnan toisena konsulttina piispantarkastuksessa toiminut Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kirkkoherra Kimmo Reinikainen arveli, että teeman pohdinta jatkuu myös tulevina vuosina. Hän halusi kuitenkin valaa myös uskoa Janakkalan seurakuntaan ja seurakuntalaisiin. – Teillä on kaikki taito, kaikki osaaminen ja oikeastaan teillä on myös kaikki se tieto, mitä tarvitaan asian viemiseksi eteenpäin. Pappisasessori Juha Itkonen nosti omassa puheenvuorossaan esille erään seurakuntalaisen lausahduksen osallisuusfoorumissa. – Osallisuutta voi kokea, vaikkei osallistuisi seurakunnan toimintaan. Itkonen muistutti, että osallisuuden tunteen syntymisessä on tärkeää, että seurakuntalaista kohdatessa on tärkeää, että hänet kohdataan ”yhtenä meistä”. Hän kertoi pyrkivänsä muistamaan ihmisiä kohdatessa Jeesuksen sanat: ”Mitä te olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle”. ”Tulevaisuus ei ole seinissä” Lääninrovasti Tapani Vanhanen kehui Janakkalan seurakuntaa nuorisotyöhön ja nuoriin panostamisesta. – Janakkalan seurakunnan tulevaisuus ei ole menneisyydessä, vaikka se olisi kuinka arvokas, ja se ei ole myöskään menneissä sukupolvissa, vaikka he olisivat kuinka kunnioitettavia, vaan se on tulevaisuudessa ja nuorissa. Jos ei ole nuoria, ei ole tulevaisuutta, Hauhon seurakunnan kirkkoherra Vanhanen muistutti. Hän kertoi surevansa seurakuntien tilannetta, koska niillä on hirveä määrä kiinteistöjä. Seurakuntien toiminta ei kuitenkaan saisi olla seinistä kiinni. – Jos kiinteistöt muodostavat seurakunnan toiminnan ja päätöksenteon ytimen, silloin ollaan pahasti hakoteillä. Lääninrovasti Vanhanen näkee ongelman yhtenä ratkaisuna sen, että seurakunnat tekisivät yhä enemmän kiinteistöihin liittyvää yhteistyötä. – Kun niihin (tulevaisuuteen ja nuoriin) halutaan satsata, silloin pitää karsia jotain epäolennaista. – Vaikka meillä olisi kuinka valtavan hieno leirikeskus, kuten tämä, mitä järkeä siihen on sitoa valtavat pääomat, jos se on puolet vuodesta tyhjillään, Vanhanen kysyi. Tapani Vanhanen toivoi Janakkalan seurakunnalle rohkeutta kulkea kohti tulevaisuutta avoinna uusille rohkeille ratkaisuille. – Tahdon toivottaa viisautta ja rohkeutta katsoa tulevaisuutta kohti ja tehdä vaikka kipeitäkin ratkaisuja joskus. Päämääränä on, että me pääsemme kerran kotiin.