Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Käärme on kavalin

Kertomus syntiinlankeemuksesta (1. Moos. 3: 1-19) on Raamattumme tutuimpia kohtia. Se on mestarillisesti muotoiltu kokonaisuus, jossa vuoropuhelu ja kerronta kulkevat rinnakkain. Ajattomalla tavalla siinä avataan ylpeyden perusolemusta ja ihmisen kamppailua pahan houkutuksia vastaan. Käärmettä kuvaillaan kavalimmaksi metsän eläimeksi. Käärmeen kavaluus on viisautta, viekkautta ja oveluutta. Käärme on osa Jumalan luomakuntaa kuten ihminenkin. Ja siksi kertomuksen kirjoittajan tarkoituksena lienee korostaa ihmisen vastuuta siinä, lähteekö tämä mukaan käärmeen houkutuksiin. Käärme tekee viekkaan avauksen keskustelun aloittamiseksi. Se lienee muotoilultaan lähes klassikko provosoinnin kategoriassa. ”Onko todella näin….?”. Tarkoituksellinen liioittelu ja puolitotuuteen perustuva väitelause toimii. Tämä on niin totta tänäkin päivänä. Esimerkkinä vaikkapa vaalikeskustelut televisiossa. Raamatun peruskertomukset kuvaavat kaiken vallitsevaa olotilaa ja pyrkivät vastaamaan kysymykseen elämän luonteesta. Ihminen on aina kysynyt mikä on pahan alkuperä, miksi synnytykseen liittyy kipu, miksi maa ei kasva ja tuota hyvin, miksi töitä pitää tehdä ja nähdä vaivaa, miksi on kärsimystä, miksi ihmisen pitää kuolla. Siksi, että ihminen lankesi ylpeyteen ja rikkoi Luojansa tahdon syömällä kielletyn puun hedelmän tullakseen Jumalan kaltaiseksi. Ja tämä on maailman pysyvä luonne. Kertomuksen lopussa on tärkeää huomata erityisesti Jumalan toiminta. Hän etsii yhteyttä luomiinsa ihmisiin ja haastaa heidät kysymyksillään vastuuseen. Jumala pysäytti, mutta ei jättänyt eikä hylännyt heitä. Sen tähden Jumala vaatetti ihmiset ennen paratiisista karkottamista. Voimme nähdä tässä siis jo aavistuksen siitä, että Jumala tahtoo vielä pelastaa luomansa maailman. Saammepa nähdä. Pääsiäisenä? Pekka Riikonen Janakkalan kirkkoherra