Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Resursseja ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta alkoi kehittyä nopeasti sotien jälkeen. Väestö oli nuorta, lapsia syntyi paljon, työvoimaa riitti ja taloudellinen kasvu jatkui tasaisena ja nopeana. Hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilarit rakentuivat tälle pohjalle, koska rahoittajia ja tekijöitä riitti. Nyt väestö ikääntyy nopeasti ja erityisesti ikäihmisten palvelutarve kasvaa. Työikäisten määrä laskee, lapsia syntyy vähemmän ja verotulopohja kapenee. Taloudellinen kasvu on maltillisempaa ja epävarmempaa. Silti yhteiskunnan heikoimmista, kuten esimerkiksi sairaista ja vanhuksista, on pystyttävä pitämään hyvä huoli. Tällainen yhtälö tarkoittaa, että meidän on tehtävä asioita eri tavoin, jotta hyvää tulosta saadaan aikaiseksi nykyresursseilla. Ansiotulon verottamisen ja juustohöyläämisen tiet on käyty loppuun. Kestävä tulevaisuutemme painottuu erityisesti kolmeen asiaan; ahkeruuteen, velvollisuudentuntoon sekä hyvinvointiin. Ahkeruudella ja velvollisuudentunnolla viittaan siihen, että jokainen työikäinen on valmis ja halukas tekemään kaikkensa tämän maan ylläpitämiseksi, voimiensa puitteissa. Tarvitsemme jokaisen työpanosta. Olemme sen velkaa itsellemme, mutta myös menneille ja tuleville sukupolville. Hyvinvoinnilla tarkoitan, että meidän on kannettava entistä enemmän vastuuta omista tietoisista valinnoistamme. Vastuuttomat elämäntavat tuottavat miljardien ylimääräiset menot vuosittain. Pienikin kohennus yksilötasolla ratkaisisi kestävyysvajeen melkeinpä kerralla. Samalla hoitotoimenpiteet ja sosiaali- ja terveysala ylipäätään painottuvat edelleen jo ilmenneiden vaivojen, pahoinvoinnin ja sairauksien hoitamiseen, mikä sekin on kansantalouden ja ihmisten itsensä näkökulmasta ikävämpi vaihtoehto. Painopistettä tulisi siirtää entistä enemmän ennaltaehkäiseviin toimiin, aktiviteetteihin sekä hyvinvoinnin edistämiseen. Tähän on tarjolla lukuisia keinoja kohderyhmästä riippuen. Hyvinvointia voidaan luoda vaikkapa ohjatuilla ja yhteisöllisillä ikäihmisten tai työttömien kuntosalivuoroilla, terveysluennoilla, ohjatuilla ulkoiluhetkillä tai vaikkapa tuetuilla kulttuuripalveluilla. Tämän kaltaisten toimenpiteiden lisäämisellä parannettaisiin erityisesti ikäihmisten, syrjäytyneiden, työttömien ja yksinäisten arjen mielekkyyttä sekä inhimillisyyttä. On selvää, että hyvinvoinnin ja aktiivisuuden edistäminen vahvistaa ihmisen toimintakykyä ja siten säästäisi yhteiskunnan rajallisia voimavaroja. Launo Haapamäki , eduskuntavaaliehdokas (kesk.) Hämeenlinna