Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Lasten ja nuorten harrastaminen puhutti valtuustossa: "Tämä asia ei kuitenkaan toimi niin, että kunta yrittää pärjätä tekemisessään yksin"

Lasten ja nuorten harrastaminen ja liikkuminen herättivät vilkasta keskustelua Janakkalan kunnanvaltuuston kokouksessa maanantaina. Keskustelu lähti liikkeelle, kun kokous käsitteli kahta valtuustoaloitetta. Toinen aloitteista koski vähävaraisten lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemista ja toinen nuorisopalveluiden laajentamista yhdistysten, yritysten ja yksityisten ihmisten yhteistyönä. –Kumpikin aloite on hyvin ajankohtainen. Meillä Suomessa puhutaan paljon mahdollisuuksien ja lähtökohtien tasaamisesta. Kaikissa tutkimuksissa selviää kuitenkin, että tasa-arvo ei toteudu. Se näkyy muun muassa lasten ja nuorten harrastuksissa tai ylipäätään mahdollisuuksissa harrastaa, sanoi varavaltuutettu Raija Ranta-Porkka (sd). Hän huomautti, että harrastusten hinnat ovat nousseet viime vuosina huimaa vauhtia, eikä moni laji ole enää hintojensa vuoksi jokaisen lapsen ja nuoren saatavilla. –Aloitteisiin annetuissa selvityksissä on kivasti kerrottu, mitä kaikkea hyvää me Janakkalassa jo tehdään, ja näin pitää ollakin. Me myös tiedämme, mitä harrastuksen puute tarkoittaa elämän loppupätkässä, Ranta-Porkka totesi. Hän korosti, että harrastukset ovat merkittävä tekijä muun muassa lapsen ja nuoren yksinäisyyden taltuttamisessa ja koulumenestyksessä. –Sen takia meidän täytyy jatkuvasti miettiä, mitkä ovat meidän tukimuotomme siinä, että voimme taata jokaiselle lapselle edes yhdenkin mieleisen harrastuksen. Avainasemassa tässä olemme me kunnat. Ranta-Porkka korosti, että kunnan on oltava täsmällisesti mukana hakemassa muun muassa Aluehallintoviraston avustuksia, joita myönnetään lasten ja nuorten harrastuksiin. Janakkalan kunnan liikuntapalvelut on hakenut vuodelle 2019 avustusta THL:n terveyden edistämisen määrärahasta vähävaraisten perheiden urheiluvälinelainaamon perustamiseen sekä ilmaisten lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen. Toisen aloitteen tekijä Petri Hakamäki (kesk) muistutti puheenvuorossaan, ettei kaiken harrastamisen tarvitse olla liikuntaa, eikä kaiken liikunnan lisensoitua kilpailemiseen tähtäävää toimintaa. –Esimerkiksi avoin liikuntasalikokeilu on ollut Tervakoskella erittäin suosittu ja on hienoa, että sitä ollaan laajentamassa. Lisäksi hän kertoi olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että Turengin ja Tervakosken nuorisotilojen kävijämäärät ovat lisääntyneet huimasti, ja tiloihin on tuotu muun muassa taiteen tekemistä. –Mielestäni tämä asia ei kuitenkaan edelleenkään toimi niin, että kunta yrittää pärjätä tekemisessään yksin. Tätä pitäisi lähestyä yhdessä ja yhteistyössä yhdistysten, liittojen, nuorisojärjestöjen, omien kylien ja yrittäjien kanssa. Jatkuva keskustelu on tässä asiassa tärkeää, ja toivon, että me kaikki tässä kunnassa ymmärrämme tämän asian, Hakamäki sanoi. Vastuu on myös perheillä, ei vain kunnalla Outi Laitinen (sd) kertoi kokoukselle, että Janakkalan liikuntapalveluissa mietitään tällä hyvin paljon sitä, miten nuoria saataisiin liikkumaan. –Toki siellä on käyttäjäkuntaa vauvasta vaariin, joten asiat eivät tapahdu hetkessä. Mutta kovasti on tohinaa päällä, hän lupasi. Sekä Laitinen että Kalevi Ilmarinen (sd) nostivat esiin näkökulman siitä, kuinka lahjakkaille vähävaraisille urheilijanaluille pitäisi löytää mahdollisuuksia jatkaa valitsemassaan lajissa. –Miten turvaamme sen, että lapsi saa mahdollisuuden siihen lajiin, joka häntä erityisesti miellyttää ja jossa hän on mahdollisesti lahjakas, Ilmarinen kysyi. Marko Ahtiainen (kok) huomautti, että kunnan on tärkeä tehdä voitavansa, mutta lopulta liikkuminen ei ole yksin yhteiskunnan käsissä. –Suomalaisista vain noin 30 prosenttia liikkuu riittävästi. Meillä on iso yhteiskunnallinen ongelma, johon emme ikinä pysty yhteiskuntana yksin vastaamaan. Me olemme lopulta jokainen itse vastuussa omista lapsistamme, perheistämme ja läheisistämme. Mutta se mitä voimme tehdä, tietysti tehdään, Ahtiainen sanoi. Moni lapsi valitsee kännykän Opettajana työskentelevä Anssi Lepistö (vihr) kertoi, että lasten harrastamattomuus näkyy koulujen arjessa joka päivä. –Meillä on paljon lapsia, joiden ainoa harrastus on omalla kännykällä tai tietokoneella pelaaminen. Se on ainoa asia, mitä lapsi ylipäätään haluaa harrastaa. Tämä tuottaa huolta myös vanhemmille. Vaikka kotoa ja koulusta ohjataan lasta harrastusten pariin, niin omaa mielekästä tekemistä ei löydy, hän totesi. Lepistökin toivoi lisää yhteistyötä esimerkiksi koulujen ja urheiluseurojen välillä. Samaa peräänkuulutti myös Suvi Pesonen (kesk). –Meidän täytyy kuntana tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa tiiviimmin, ja tässä tarvittaisiin myös sitä luovaa päätöksentekoa. Lisäksi meidän pitäisi tukea niitä useita tahoja, jotka tekevät tälläkin hetkellä paljon töitä tämän asian eteen vapaaehtoisesti. Esimerkiksi kylissä tehdään jatkuvasti omin voimin toimintaympäristöämme sellaiseksi, että kaikkien olisi helpompi liikkua, Pesonen totesi. Valtuusto päätti, että aloitteet on loppuun käsitelty.