Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Miksi tunteet kuohuvat lumikasojen keskellä?

Tervakosken ja Leppäkosken urakoitsija vaihdetaan lumenaurauksessa olleiden ongelmien vuoksi. Urakoitsija myöntää tämän lehden sivuilla suoraan, että talven raakuus yllätti. Henkilökuntaa ei ollut tarpeeksi eikä laitteistoa riittävästi. Hän nostaa käden pystyyn virheen merkiksi ja astuu sivuun. Ymmärrän yrittäjää, mutta ymmärrän myös alueiden asukkaita. Aamulla pitäisi ehtiä töihin ja päivällä asioille. Kun sekä ajotiet että kevyenliikenteenväylät ovat useita päiviä auraamatta, saattaa pinna palaa. Sitä en kuitenkaan ymmärrä millään, miten osa ihmisistä purkaa pahaa oloaan ja suuttumustaan täysin turhalla väkivallalla. Myös Janakkalassa aurauskalustoa on lyöty lapioilla ja auraajille raivottu. Samaa käytöstä on ollut uutisten mukaan myös muualla Suomessa. Aura-autojen kuljettajat ovat tehneet viime viikkoina ympäripyöreitä päiviä. He ovat yrittäneet olla nopeita ja tehokkaita haastavassa tilanteessa. Se, että henkilökuntaa ei ole ollut tarpeeksi, ei ole yksittäisen kuljettajan syy. Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Itsekin olen monena aamuna harmitellut, kuinka auraaja on jättänyt valtaat lumikokkareet aivan autotallimme edustalle. Autolla ei ole päässyt ulos ilman, että asialle olisi tehnyt jotain. Sen sijaan, että olisin tarttunut puhelimeen sättiäkseni jotakin tai lapioon lyödäkseni sillä aurakonetta, olen lapioinut lumet pois edestä ihan omin kätösin. Harmi lähtee nopeasti loskaa raivatessa. Suosittelen muillekin raivonhallintakeinoksi.