Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Tulospalvelu

Yhä nuoremmat suomalaiset saavat aivoinfarktin – Oireena usein pelkkä huimaus

Alle 50-vuotiaiden aikuisten aivoinfarktit ovat lisääntyneet. Etenkin yli 40-vuotiailla miehillä yleistyvät aivoinfarktit, joihin liittyvät tunnetut riskitekijät kuten tupakointi, vähäinen liikkuminen, verenpainetauti, diabetes ja lihavuus. Oireet voivat olla niin epämääräisiä, että moni ei tunnista niitä uhkaaviksi. – On todella yleistä, että sairaalaan meno saattaa viivästyä, koska ei osata tunnistaa oireita. Nuorilla ne voivat olla hyvin epätyypillisiä ja lieviä, kuten vain huimausta tai kävelyn epävarmuutta, kertoo väitöstutkija, lääkäri Karoliina Aarnio . Tämä tarkoittaa, että perinteiset aivoinfarktista kertovat oireet, kuten suupielen roikkuminen, raajan heikkous ja puheen häiriöt eivät välttämättä koske nuoria. –Samanlaisia oireita voi tulla, mutta ei läheskään aina. Oireet, kuten jatkuva huimaus, sekavuus ja tajunnan heikkeneminen, voivat esiintyä myös yhdessä muiden oireiden tai löydösten kanssa. Ensioireiden tullessa ei siis koskaan saisi mennä nukkumaan ja ajatella, että oireet menevät ohi. Aarnion mukaan ihmisten on edelleen vaikea mieltää sitä, että aivoinfarkti saattaa tulla myös nuorelle. Lääkärikään ei välttämättä aina ensin osaa epäillä oireiden johtuvan aivoinfarktista. Aivoverenkiertohäiriöön eli aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon sairastuu Suomessa noin 24 000 henkeä vuosittain. Aivoinfarktiin sairastuneista noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita. Hälytysmerkit on tunnistettava ajoissa Nopea hoitoon hakeutuminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä jos liuotushoitoa tarvitaan, siihen on päästävä muutaman tunnin kuluessa. Liuotushoidosta ei ole hyötyä, jos oireen alkamisesta on kulunut enemmän kuin 4,5 tuntia. Valtimonsisäisen verihyytymän mekaaninen poisto tähystysteitse on myös mahdollista, jos oireen alusta on aikaa alle 6 tuntia, tukos sijaitsee suuressa valtimossa ja hoitomuoto muuten soveltuu potilaalle. Nopea hoitoonpääsy parantaa ennustetta ja myös paluuta normaaliin elämään sairastumisen jälkeen. Aarnio tutki väitöstutkimuksessaan nuorten aivoinfarktipotilaiden pitkäaikaisennustetta. Aarnion mukaan aivoinfarkti saattaa vaikuttaa nuoren elämään monella tavalla. Usein nuorena sairastettu aivoinfarkti pudottaa pois työelämästä. Miltei puolet lievän tai keskivaikean aivoinfarktin sairastaneista potilaista ei ollut työelämässä viiden vuoden kuluttua sairastumisesta. Aarnion mukaan syytä tähän ei vielä tarkalleen tiedetä. –Huonoin ennuste on niillä nuorilla aivoinfarktipotilailla, joilla sairastumisen taustalla on suuren suonen valtimonkovettumatauti tai vakava sydänperäinen syy. Myös tietyt aivoinfarktin jälkeiset puutosoireet, kuten puheen vaikeutuminen, raajaheikkous, tai näkökentän pieneneminen olivat yhteydessä suurempaan riskiin jäädä työelämän ulkopuolelle vuoden kuluttua aivoinfarktiin sairastumisesta. Kuntoutuksen tarve pienempi Ei tiedetä myöskään sitä, johtuuko nuorten jääminen työpaikan ulkopuolelle riittämättömästä kuntoutuksesta. Aivohalvauspotilas voi tarvita monenlaista kuntoutusta: fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta, joka tähtää työhön paluuseen tai esimerkiksi ajokortin takaisin saamiseen. –Yleensä nuorilla aivoinfarktit ovat lievempiä kuin vanhemmassa väestössä ja eri kuntoutusmuotojen tarve saattaa olla pienempi. Kaiken kaikkiaan 16 prosenttia ensimmäisestä aivoinfarktistaan selvinnyttä nuorta aivoinfarktipotilasta kuoli kymmenen vuoden seurannan aikana. Riski joutua viidentoista vuoden kuluessa sairaalahoitoon uuden sydän- tai verisuonitautitapahtuman takia oli 36 prosenttia. Riski kuolla näihin oli 11 prosenttia. Elintapamuutoksista pysyviä Aarnion tutkimus paljasti myös, että noin neljällä prosentilla nuorista aivoinfarktipotilaista oli diagnosoitu syöpä ennen aivoinfarktiin sairastumista tai sairastumisen yhteydessä. Keskimääräinen aika syöpädiagnoosista aivoinfarktiin oli viisi vuotta. –On mahdollista että jotkin syöpähoidot itsessään lisäävät riskiä. Toisaalta syövällä ja aivoinfarkteilla on samoja riskitekijöitä. Myös harvinaiset syövän komplikaatiot lisäävät riskiä. Aarnion mukaan toisen aivohalvauksen riskitekijät ovat pääosin samoja kuin ensimmäisessä sairastumisessa. Uusia sydän- ja verisuonitapahtumia voi parhaiten estää elintavoilla sekä lääkityksellä, johon yleisimmin kuuluvat verenpaine- ja kolesterolilääkitykset sekä veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys. Myös elämäntavoilla voidaan vähentää huomattavasti aivohalvauksen vaaraa. Käytännössä se merkitsee hyviä elämäntapoja eli painon hallintaa, terveellistä ruokavaliota, korkeintaan kohtuullista alkoholin käyttöä, riittävää liikuntaa ja tupakoimattomuutta. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin yli tuhannen 15–49-vuotiaan aivoinfarktipotilaan seurantatietoja. Heitä hoidettiin HUSin Meilahden sairaalassa vuosien 1994–2007 aikana.