Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Kaivoslakimme on uudistettava pikaisesti

MIELIPIDE Suomen kaivoslaki antaa ensimmäiselle valtaajalle oikeuden aloittaa malminetsintä missä tahansa, pois lukien ainoastaan kotipihat, hautausmaat ja puolustusvoimien alueet. Luonnonsuojelualueita ei laki suojaa. Luvan saaja saa toimia valtauksellaan kuten haluaa, maanomistajilla ei ole siihen sanomista. Muualla maailmassa yleinen käytäntö on, että valtio omistaa mineraalivarat ja antaa korvausta vastaan teollisuudelle käyttöoikeuden. Suomen pinta-alasta seitsemäsosa on varattu kaivosyhtiöille. Niitä koskevat vaatimukset ovat vähäisiä. Saastuttaja velvoitetaan huolehtimaan puhdistuksesta ja maksamaan se, mutta yhtiöt eivät juuri piittaa, mitä jälkeensä jättävät. Kansalaisille on jäänyt tuhoutunut luonto ja miljoonalaskut. Alan liikevaihto oli yli 2 mrd. euroa. Vuonna 2011–2014 yhtiöt myivät mineraaleja yli 3,8 miljardin euron arvosta, mutta maksoivat veroja Suomeen vain 92 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 Suomen valtio menetti kaivosyhtiöiden verosuunnittelun takia 49 miljoonaa. Ulkoasiainvaliokunta on ehdottanut kaivoslakien tiukentamista jo tällä vaalikaudella EU:n ja Kanadan väliseen vapaakauppasopimuksen CETAn johdosta, jonka eduskunta hyväksyi toukokuussa. Sopimukseen sisältyy ns. investointisuoja, joka antaa yrityksille mahdollisuuden haastaa valtio oikeuteen, jos ne katsovat, että valtio toimii niiden etuja vastaan. Vain kaksi metallikaivosyhtiötä on suomalaisia, useimmat ovat kanadalaisia. Jos ne eivät pidä maamme ympäristömääräyksistä, voisi tulla pitkiä ja kalliita oikeudenkäyntejä ja miljoonakorvaukset Suomen maksettaviksi. Maakuntauudistukseen liittyy hallituksen esitys aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten lakkauttamisesta. Tilalle tulisi Valtion lupa- ja valvontaviraston (LUOVA), jossa samat virkamiehet sekä myöntäisivät ympäristölupia että valvoisivat määräyksien noudattamista. Viranomaisten oikeus valittaa hallinto-oikeuteen esim. ympäristöluvista poistuisi. Näin viranomaiset eivät voisi enää valvoa yleistä etua. Tätä hoitavat nyt aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Ympäristön edun valvonta jäisi jatkossa kuntien, järjestöjen ja yksityisten vastuulle. Hallitus antoi 5.12. esityksen kaivoslain muuttamisesta. Sen mukaan etuoikeus kaivoslupaan voisi syntyä, vaikka hakemuksessa ei olisi ympäristöselvityksiä eikä Natura 2000 -arvioita. Nämä voitaisiin toimittaa myöhemmin. Toisin sanoen lakia ollaan edelleen heikentämässä Suomen luonnon ja sen keskellä asuvien ihmisten kannalta. Ulkomaiset suuryhtiöt puolestaan iloitsevat tällaisesta. Erilaisilla lakimuutoksilla ollaan tekemässä kaivosyhtiöille oikein valtaväylä luonnonvarojamme hyväksikäyttöön. Kaivoslakimme vaativat pikaista muutosta, mutta eivät hallituksen esittämällä tavalla. Mineraalivaramme ovat kansallista omaisuuttamme, ja sellaisena ne tulee pitää kansallistamalla ne. Kaivosyhtiöille tarvitaan erillinen verotus ja mikäli maakuntiin siirrytään, on niihin luotava voimakkaat ympäristövalvonnan elimet, joilla on riittävät, nykyisten ELY-keskusten resursseja paremmat mahdollisuudet hoitaa valvonta itsenäisesti. Jorma Talikka, Janakkala. Varavaltuutettu Vas/Sit